Yleislääkäriyhdistyksen edunvalvontaorganisaatio:

Yleislääkäriyhdistyksen vuosikokous valitsee yhdistyksen hallituksen. Tämä asettaa avuksensa oman edunvalvontaryhmän. Yleislääkäriyhdistyksen edunvalvontaryhmässä (YL-EVA) on samoja edustajia kuin lääkäriliiton edunvalvontavaliokunnassa. Jäsenet voivat ottaa yhteyttä hallitukseen, aluetoimikuntiin tai oman toimipisteen yhdyslääkäriin. Alueellisissa kokouksissa käsitellään myös edunvalvonnallisia kysymyksiä.

 Lääkäriliiton edunvalvontaorganisaatio:

Lääkäriliiton valtuuskunta valitsee paitsi hallituksen, niin asettaa myös edunvalvontavaliokunnan. Edunvalvontavaliokunta neuvottelee asiaan kuuluvien järjestöjen kanssa näiden järjestöjen toimialojen kysymyksistä. Yleislääkäriyhdistys on tällainen neuvottelupartneri perusterveydenhuollon kysymyksissä.

Lääkäriliiton tasolla yleislääkäreiden osuus valiokuntapaikoista, ja sitten myös varsinaisesta äänivallasta, on riippuvainen menestyksestä lääkäriliiton valtuuskunnan vaaleissa. Valtuuskunnan päätösten pohjana on yleensä lääkäriliiton hallituksen esitys päätökseksi.

 Katso myös toimenpidepalkkauksen suositukset

Tavoitteet

Suomen yleislääkärit ry:n edunvalvonnan tavoitteena on turvata perusterveydenhuollossa työskentelevien jäsenten reaaliansiokehitys, mielekäs työmäärä ja mielekkäät työolot. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tuemme voimakkaasti paikallista neuvottelutoimintaa, osallistumme Lääkäriliiton työskentelyyn ja vaikutamme suoraan päättäjiin valtakunnallisia Iinjauksia tehtäessä.

Kehitämme aktiivisesti uusia perusterveydenhuollon Iääkärintyön järjestämistapoja. Erityisesti haluamme edistää erilaisten Iistautumismallien syntymistä ja käyttöönottoa. Hyvä listautumismalli antaa Iääkärille mahdollisuuksia työn rajaamiseen ja oikeudenmukaiseen työn vaativuuteen ja määrään sidottuun palkkaukseen. Potilaat saavat samalla mahdollisuuden valita lääkärinsä.

Selvitämme uuden Lääkärisopimuksen määräysten vaikutuksia jäsentemme palkkaukseen ja työoloihin

Olemme mukana kehittämässä terveyskeskuksissa käyttöönotettavia uusia paikallisia sopimuksia ja informoimme jäseniämme niiden vaikutuksista. Seuraamme myös uusien laajojen terveyspiirien muodostumista ja käynnissä olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhdentymistä. Suomen Yleislääkärit ry:n mielestä kaikilla Iääkäreillä tulee olla lääkäriesimies. Perusterveydenhuollon johtajalla tulee olla lääkärikoulutus, jolloin hän voi toimia myös Kansanterveystyön johtavana lääkärinä ja alueensa perusterveydenhuollon kehittäjänä.

Yhdistys järjestää yhteistyossä Suomen Lääkäriliiton kanssa (alueellisia) tilaisuuksia terveyskeskusten johtaville lääkäreille uuden KVTES:n soveltamismahdollisuuksista ja uusista työtavoista perusterveydenhuollon järjestämiseksi.

Omalääkäreiden väestökokojen kohtuullistaminen takaa myös akuuttipotilaiden pääsyn terveyskeskusten vastaanotoille päiväsaikaan. Päivystyksen käyttötarve vähenee, joten päivystyksiä voidaan keskittää harvempiin yksiköihin. Vain harvoin äkillistä hoitoa yöaikaan vaativa potilas voidaan hoitaa terveyskeskuspäivystyksessä. Hyvä ja asianmukaisesti annettu alkuhoito parantaa potilaan myöhäisempää ennustetta. Yhteisiä päivystyspisteitä suunniteltaessa tämä tulisikin ottaa huomioon päivystävän lääkärin koulutustaustaa arvioitaessa.

 Yksilöidyt tavoitteet:

 Ansiotaso

 Työn sisältö

 Työsuojelu

 Keinot

Tavoitteiden toteuttamiseksi yhdistyksen jäsenet osallistuvat Suomen Lääkäriliiton hallituksen ja valiokuntien työskentelyyn, tekevät aloitteita ja neuvottelevat sekä toimivat perusterveydenhuollon asiantuntijoina neuvoteltaessa muiden sidosryhmien kanssa. Paikallisesta neuvottelutoiminnasta kerätään tietoa ja perusterveydenhuollon luottamusmiehiä tuetaan työssään.

 

 

Sivu päivitetty: 05.09.2009