OMALÄÄKÄRI 2.0

Vuosi 2022 ei tule jäämään mieleen Telluksen asukkaiden elämän huippuhetkenä. Toisaalta näkökulma tässä on Eurooppa-keskeinen: monessa paikkaa maapallolla eletään jatkuvasti erilaisten epidemioiden ja sotien varjossa. Tätä kirjoittaessani nämä ovat kumpikin todellisuutta myös meidän maanosassamme. Ukrainassa hyökkääjän toiminta on vastoin kaikkia sodankäyntiä koskevia lakeja ja täysin epäinhimillistä. Käytössä oleva sotilaallinen voima on poikkeuksellisen suuri, ja se on kohdistettu myös siviilejä kohtaan. Ukrainalaisten pakolaisten auttaminen kaikin mahdollisin keinoin on toivottavaa. Sota on terveyteen vaikuttavista uhkakuvista tuhoisin.

•••

Maassamme tapahtuu paljon sote-uudistuksen ja kehit­tämisen saralla. Eduskunta säätää tärkeitä lakeja muun muas­sa perusterveydenhuollon hoitotakuuseen liittyen. Perus­ter­veydenhuollon hankalan tilanteen pitäisi olla selvä kaikille. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää saada ensisijainen terveydenhuolto kuntoon. Tiukan talouden aikana asian merkitys korostuu. Perusterveydenhuoltoon sijoitettu euro voi tuottaa hyvin.

"Hyvä hoidon jatkuvuus on laadukkaissa tutkimuksissa yhdistetty eliniän pidentymiseen, vähentyneeseen päivystyksen käyttöön ja vähentyneisiin lähetteisiin (1)."

Perusterveydenhuollosta tulisi tehdä houkutteleva työpaikka, ja samalla sen pitovoimaa täytyisi lisätä, jotta erikoislääkäreiksi valmistuneet sitoutuisivat työhönsä. Nykyisin erikoislääkäreiden ja erikoistuvien ja YEK-lääkäreiden suhde on väärä. Kokeneita lääkäreitä pitäisi olla enemmän. Se olisi tärkeää kaikkien kannalta. Tiiviit omalääkäritiimit voisivat myös sitouttaa lääkäreitä ja hoitajia työhönsä. Tiimissä voisi olla 2–3 erikoislääkäriä, erikoistuva lääkäri ja YEK-lääkäri. Tämän lisäksi sairaanhoitajia, terveydenhoitaja, muutamalla tiimillä yhteinen fysioterapeutti, sosiaalipuolen työntekijä sekä mielenterveyspuolen ammattilainen. Mikäli tiimi saataisiin toimimaan, työhyvinvointi kohenisi ja pitovoima sekä houkuttelevuus työpaikkana lisääntyisivät. Tutun työporukan kanssa on mukava jatkaa. Nuorten lääkäreiden työ muuttuisi selkeämmäksi, ja erikoislääkärin olisi helppo ohjata kollegaa, kun todella tietäisi hänen tiedoistaan ja taidoistaan jotain. Myös sairaanhoitajien työnkuvaa olisi mahdollista monipuolistaa. Hoidon jatkuvuus on heillekin tärkeä asia.

Etähoitoa voisi käyttää enemmän, kun tiimi hoitaisi tuttuja potilaita. Erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla etähoidon ja ammattikuntien välisen järkevän työnjaon voisi olettaa säästävän resursseja ja rahaa ilman hoidon laadun putoamista. Päin vastoin, hyvä hoidon jatkuvuus on laadukkaissa tutkimuksissa yhdistetty eliniän pidentymiseen, vähentyneeseen päivystyksen käyttöön ja vähentyneisiin lähetteisiin (1). Tämä asia on kyllä ollut tiedossa käytännön työntekijöillä, nyt siitä on saatu jälleen tutkittua tietoa.

Nuorten lääkäreiden ohjaaminen terveyskeskuksissa on ollut selvästi menestystarina. Ohjaus on nykyisin kiinteä osa terveysasemien toimintaa. Ohjaaminen on myös erikoislääkäreille ja kokeneille yleislääkäreille mielekästä työtä. Olemme saaneet tällä toiminnalla paljon lisää erikoistuvia lääkäreitä erikoisalallemme. Työtapamme ovat levinneet myös erikoissairaanhoitoon. Hyvä ohjaaminen antaa nuorelle kollegalle uskallusta työskennellä julkisessa terveydenhuollossa. Ei tarvitse jäädä yksin, ja aina saa apua. Näin luodaan mahdollisuus oppia ja kehittyä. Työolot täytyisi saada hyvinvointi­alueilla sellaisiksi, että yleislääketieteeseen erikoistumaan haluavat uskaltaisivat sitoutua työhön perusterveydenhuollossa.

Tero Harjuntausta

Päätoimittaja, Yleislääkäri-lehti

1 Sandvik H, Hetlevik Ø, Blinkenberg J, ym. Continuity in general practice as predictor of mortality, acute hospitalisation, and use of out-of-hours care: a registry-based observational study in Norway. Br J Gen Pract 2021