Kunnon korvaus ohjauksesta ja kouluttamisesta
Syksy on tänä vuonna täynnä odotusta. Valtuuskuntavaalien tuloksia odotellessa olen itse kuin polttavilla hiilillä. Toivottavasti saamme hyvän uuden Lääkäriliiton valtuuskunnan, joka ei unohda perusterveydenhuollon ahdinkoa ja yleislääkäreitä terveyspolitiikasta ja edunvalvonnasta päättäessään.
Loppusyksystä avautuu myös Lääkäriliiton valiokuntahaku seuraavalle kaudelle. Toivon paljon hakijoita kaikilta ERVA-alueilta. Jokaisella alueella toimii kolme liiton valiokuntaa: edunvalvonta-, professio- ja terveyspoliittinen valiokunta. Valiokunnissakin olisi hyvä saada ensisijaisen terveydenhuollon ääni kuuluviin. Valiokuntien puheenjohtajat ovat mukana Lääkäriliiton jaoksissa. Valiokuntatyötä on luvattu jatkaa osin etäkokouksin, mikä varmasti helpottaa toimintaan osallistumista.
Toinen iloinen ja odotettu asia on tulevat Yleislääkäripäivät. Suunnittelemme niiden toteutuvan lähikoulutuksena. Satavuotisjuhlien peruuntuminen vuosi sitten oli ikävää, ja kollegat kaipaavat toistensa tapaamista kasvokkain. Myös jatkuva kouluttautuminen on tärkeää!
Rajoitusten purku on käynnissä ja toiveena on, että kaikki rokottautuvat kahdesti, jotta laumasuoja olisi kattava ja uskaltaisimme jälleen tavata toisiamme ilman pelkoa altistumisesta ja sairastumisesta. Osa meistä tarvitsee jo kolmannen rokotteen. Toivomme, että rajoitusten purku ei johda tartuntojen määrän kasvuun ja uusiin sulkuihin.
Tällä hetkellä infektiotautien hoito palaa monissa paikoissa takaisin kaikille terveysasemille. Tämä on tärkeä osa yleislääkärin työtä ja nuorille hankala tilanne, jos terveyskeskusjaksolla ei ole päässyt hoitamaan lainkaan infektiopotilaita. Ohjaajalääkärit ovat tuskailleet tämän tilanteen kanssa jo pitkään.
Koulutettavia ja ohjattaviahan terveysasemilla riittää. Koko lääkärikunta oppii käytännön lääkärin työhön perusterveydenhuollossa yleislääkärien ohjauksessa. Yliopistolla tunnustetaan, että perustutkinto ei anna työntekoon täysiä valmiuksia. Pakollinen terveyskeskuspalvelu on hyvä ja tarpeellinen lisä koulutukseen. Jokainen lääkäri tarvitsee työssään käsityksen siitä, miten ensisijainen terveydenhuolto toimii.
Työtaakka terveysasemilla on suuri. Virkojen määrä ei kasva. Väestö vanhenee, elää pidempään ja kaipaa palvelujamme. Lisäksi erikoissairaanhoito siirtää meille lisää tehtäviä. Julkisuudessa esitetyt arviot sopivasta väestön koosta yhdelle perusterveydenhuollon lääkärille vaihtelevat 1200–1500:n välillä. Lapsipainotteisen väestön kooksi on arvioitu noin 800 potilasta. Nämä arviot sopivasta väestön koosta on tehty jo vuosia sitten. Olisiko päivittämisen aika? Virkojen määrä ainakin kaipaa lisäystä ilman mitään lisäselvittelyjä.
Näissä arvioissa ei ole huomioitu käsittääkseni lainkaan sitä työmäärää, minkä yliopisto sälyttää kokeneiden terveyskeskuslääkäreiden harteille: uusien kollegoiden ohjaus ja koulutus.
GPF:n edunvalvontaryhmä kyseli muutama vuosi sitten aluetoimikunnilta laajemmin erilaisista tavoista korvata ohjaustyötä. Saadut tulokset kertoivat karua kieltä. Osin korvauksia ei maksettu lainkaan, ja korvaukset olivat hyvin erilaisia. Joissakin kunnissa maksettiin henkilökohtaista lisää, osassa nostettiin prosentuaalisesti peruspalkkaa, yleistä oli myös ohjattavien määrästä riippuva kuukausikorvaus.
Ohjaustyöstä saatavan korvauksen määrittely virkaehtosopimukseen on edunvalvonnallinen tavoitteemme. Suoritepainoitteisessa palkkamallissa on pidettävä huoli siitä, ettei kollega joudu maksamaan halustaan ohjata ja kouluttaa kollegoita omasta pussistaan vähentyneinä suoritekorvauksina.
Uusi palkkaluokka kokeneille erikoislääkäreille oli hyvä askel eteenpäin. Seuraavaksi voisi ohjaustyölle miettiä oikeudenmukaisen korvausmallin?
Aurinkoisia syyspäiviä kaikille. Pysykää terveinä!
Jaana Puhakka