Lääkäriliittoon vahva yleislääkäriedustus

Yleislääkärit ovat terveydenhuollon tuki ja turva

Suomalainen terveydenhuolto rakentuu vahvan perusterveydenhuollon varaan. Perustuslaki antaa kansalaiselle oikeuden saada tarvittaessa oireensa tutkittua ja sairauksiinsa hoitoa. Yleislääkäreiden ja perusterveydenhuollon osuus on tässä keskeinen sekä julkisella että yksityisellä puolella. Perustasolla tutkitaan ja hoidetaan suuri osa potilaiden ongelmista. Kansalaiset saavat ohjausta ja neuvontaa. Erikoissairaanhoidossa hoidetut potilaat palaavat terveyskeskuksiin jatkohoitoon ja seurantaan. Vain pieni osa potilaista tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluita. Näin toimimalla pyritään turvaamaan koko järjestelmän toimintaa. Erikoissairaanhoidon on saatava keskittyä hoi­ta­maan niitä potilaita, jotka sen apua tarvit­sevat. Päivystys ei ole tarkoitettu kiireet­tömien tai puolikiireellisten vaivo­jen hoitopaikaksi. Mikäli työnjako ei toteudu, koko terveydenhuoltojärjestelmän toiminta on vaakalaudalla ja kulut kasvavat huomattavasti.

Viime vuosina on siirretty paljon asioita erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksiin hoidettavaksi. Resursseja ei pää­sääntöisesti ole siirretty mukana. Tämä on lisännyt terveyskeskusten työtaakkaa merkittävästi.

Yleislääkärit haluavat olla Lääkäriliiton valtuuskunnassa mukana vaikuttamassa tulevaisuuden ratkaisuihin. Tuomme päätöksentekoon mukaan tärkeää ensisijaisen terveydenhuollon (primary care) näkökulmaa.


Yleislääketiede on erikoisaloista suurin

Suomalainen tapa kutsua erikoistumatonta lääkäriä yleislääkäriksi on harmillisen lähellä yleislääketieteen erikoislääkärin nimeä. Kansalaisten mielikuvissa nämä asiat sekoittuvat. Yleislääketiede on kuitenkin aivan oma erikoisalansa, joka vaatii erityistä, vankkaa osaamista.

Ensisijaisessa terveydenhuollossa koh­taamme potilaan usein ensikontaktissa terveysongelman kanssa. Järkevän toimintasuunnitelman teossa välttämätöntä on hyvä hoidon jatkuvuus, hyvät ihmissuhde­taidot ja potilas-lääkärisuhde. Hyvät yh­teistyötaidot henkilökunnan muiden am­mattiryhmien kanssa sekä laaja-alaiset tiedot lääketieteestä ja muista ihmistieteistä ovat myös olennaisia. Yleislääkärin vuorovaikutustaitojen on oltava erinomaiset. Potilaita on vauvasta vaariin ja vaivoja päästä varpaisiin. Yleislääketieteeseen kuuluu ihmisen huomioiminen kokonais­valtaisesti ja tarvittaessa laaja-alainen tilanteen kartoitus esimerkiksi kotona pär­jäämisen turvaamiseksi. Mikään ih­mis­elämään kuuluva ei ole meille vierasta. Eettisesti toiminnan täytyy olla korkealla tasolla. Ennaltaehkäisyyn liittyvien toimien järjestäminen kansalaisille kuuluu myös perusterveydenhuollolle.

Näiden palveluiden tuottaminen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti ei ole helppoa. Jos yritetään oikaista esimerkiksi tuottamalla palveluita erityisen halvalla, laatu usein kärsii. Hetkellinen halpuus voi tulla erittäin kalliiksi tulevaisuudessa. Toisaalta kustannustehokkuudesta tinkiminen kuluttaa terveydenhuollon varat ylihoitamiseen ja -tutkimiseen, mikä ei ole järkevää. Se on myös vahingollista potilaalle. Erikoissairaanhoidon työtapoja ei voi suoraan siirtää terveyskeskukseen. Lääkäriliitto on tärkeä terveydenhuollon toimija, ja isoimman erikoisalan lääkäreinä voimme tuoda valtuuskunnan päätök­sentekoon ja edunvalvontaan mukaan oman asiantuntemuksemme erityisesti yleislääkärin työstä.


Kuilun partaalla

Terveyskeskusten pelastamisesta ja pe­rus­terveydenhuollon vahvistamisesta on puhuttu kauan, ja ne ovat olleet monessa hallitusohjelmassa. Nykyisellä hallituksella on muutostoimiin pyrkivä tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma. Sote-uudistuksen myötä muutoksia tulee lisää.

Osa toimintatavan muutoksista on haitannut hoidon jatkuvuutta ja tehnyt yleislääkäreistä lähinnä konsultteja. Hoi­tajilla ei kuitenkaan ole koulutusta, osaamista tai lain mukaan oikeutta tehdä diagnoosia. Jonkun on huolehdittava hoidon kokonaisuudesta. Hoidon pirsta­loituminen tekee potilaan ongelmista usein monimutkaisempia ja sekavampia ja hoitotulokset saattavat huonontua. Monenlaisia konsultteja on nähty työpaikoilla muutoksia tekemässä. Työntekijöiden ääni olisi saatava hyvin kuuluviin uudistuksia suunniteltaessa.
Moni kokenut terveyskeskuslääkäri on uupunut tilanteeseen ja siirtynyt muihin työtehtäviin. Kokeneiden työntekijöiden pakeneminen perusterveydenhuollosta on suuri ongelma. Koulutamme lähes kaikki suomalaiset vastavalmistuneet lääkärit terveyskeskusjaksoilla. Ohjaustyö on hyvin tärkeää, ja siihen on varattava aikaa ja riittävästi ohjaavia lääkäreitä. Oh­jaajien työpanos on huomioitava tasa­puolisesti palkkauksessa ja työlistoilla. Työ­paikkojen kokeneiden ja nuorien lää­kä­reiden tasapainon pitäisi olla oikea, mielellään kokeneita lääkäreitä enemmän. Mikäli tulee epätasapainoinen tilanne, myös vastavalmistuneiden ohjaaminen kärsii. Tämä vähentää nuorien kollegoiden halua sitoutua tulevaisuudessa yleislääketieteen erikoisalalle.

Tilanne ei kuitenkaan ole vielä toi­voton. Resursoimalla terveyskeskukset kunnolla on kurjistuminen mahdollista pysäyttää. Tuhat lääkärinvirkaa tarvittai­siin perusterveydenhuoltoon lisää, ja lisäksi nykyiset avoimet vakanssit olisi saa­tava täytettyä. On paljon kollegoita, jotka olisivat kiinnostuneet yleislääkärin mielenkiintoisesta ja antoisasta työstä, jos ei tarvitse pelätä työmäärän olevan hal­litsematon. Tässä kehittämistyössä yleislääkärit haluavat valtuuskunnassa olla mukana.


Palkkaus muuttuu

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien ja Lääkäriliittojen neuvottelujärjestön tavoitteena on tulevaisuudessa uudistaa virkaehtosopimusta. Palkkauksen on seurattava työnkuvan muutoksia. Koska etäkontakteja halutaan painottaa ja konsultaatioita lisätä, on tavallisten vastaanottojen määrä vähentynyt. Vastaanotoista on tullut myös varsin työllistäviä, sinne tulevilla potilailla on pääsääntöisesti monimuotoisia ongelmia hoidettavana. Suoritepainotteisessa palkkauksessa on suoritteena pidettävä myös etänä tapahtuvaa kontaktia. Toimenpidepalkkiot ovat olleet hyvä ja tärkeä osa terveyskeskuslääkärin palkkaa. Niiden ongelmana on kuitenkin epätasaisuus, ja osittain toimenpiteet ovat jääneet ajasta jälkeen. Toimenpidepalkkioihin käytettyjen rahojen pitäisi olla järkevämmin terveyskeskuslääkäreiden käytössä.

Yleislääkäreillä on vankka kokemus paikallisten sopimusten tekemisestä ja erityisesti suoritepainotteisen palkkauksen erityiskysymyksistä. Monta asiaa on huomioitava, kun tehdään suoritepainotteisia sopimuksia: erityisesti pandemian aikana tämä on tullut esille. Haluamme tarjota asiantuntemuksemme kollegakunnan käyttöön valtuuskunnassa, kun sopimuksia neuvotellaan.


Yhdistyksemme visio

Yleislääkärit muodostavat terveydenhuollon perustan. Perusterveydenhuollossa työskentelee arvostettu, työssään viihtyvä, osaava ja potilaidensa sekä väestön parhaaksi toimiva yleislääkäri, jolla on hyvät edellytykset tehtäviensä hoitamiseen.

Suomen yleislääkärit GPF ry