Toiselle vuosisadalle

On ilo ja kunnia saada olla mukana Suomen yleislääkärit ry:n jo toiselle vuosisadalle jatkuvassa toiminnassa. Vielä opiskeluaikoinani yhdistyksemme nimi oli Kunnallislääkärit, ja sen niminen lehtikin tuli jo nuorelle opiskelijalle. Sama julkaisu on nyt lukijan kädessä ajan saatossa uudistuneena. Hyvä vaikutelma tuli jo aikanaan käytännönläheisistä artikkeleista. Samaa hyvää laatua on onnistuttu tuottamaan vuodesta toiseen.

Yleislääkäriyden profiilin kohottaminen ja yleislääketieteen erikoislääkärien kouluttamisen tukeminen on tärkeä osa toimintaamme, ja lehden lisäksi Yleislääkäripäivät on tullut ehkä tärkeimmäksi laajalle kollegakunnalle näkyväksi tuot­teek­semme. Koronavirusepidemian takia se joudutaan tänä syk­synä järjestämään etänä monien muiden tilaisuuksien tapaan.

Yleislääketiede on vaativa erikoisala, koska potilasaines on usein valikoimatonta ja asioita pitää osata selvitellä alusta alkaen. Koska peruskoulutuksessamme olemme tutustuneet kaikkiin erikoisaloihin, on jokaisella lääkärillä perusvalmiudet yleislääkärinä toimimiseen. Yleislääketieteen erikoislääkärillä on koulutuksensa myötä näkemystä potilaittensa tilanteen arvioimiseen yhteisöllisemmältä kannalta. Yksittäisen tauti­epi­sodin lisäksi potilas tunnetaan perheensä ja laajemmankin yhteisönsä osana. Tietenkin yleislääkäreitä toimii yksityissektorillakin, mutta varmaankin siellä keskitytään useammin yksilön kuin yhteisön asioihin.

Parhaimmillaan yleislääketieteellinen toimintatapa tulee oikeuksiinsa väestövastuutyössä. Sitä olen saanut tehdä kym­menkunta vuotta pienehkössä kahden lääkärin kunnassa. Päivittäistä työtä helpotti paljon se, että oppi tuntemaan perheet parhaimmillaan neljän sukupolven laajuisina ja kylän asioista sai ajan kuluessa muodostettua aika tarkan käsityksen. Kaupunkipaikassa sellainen ei olisi ollut yhtä helppoa. Voin suositella nuorille kollegoille maaseutupaikkakunnalle hakeutumista. Asuminen on usein edullisempaa kuin isoissa kaupungeissa ja, jos perustaa perheen, on lapsilla mahdollisuus kasvaa turvallisessa ympäristössä lähellä luontoa. Joskus olen kuullut arveltavan, ettei ehkä saisi olla vapaa-aikanaan rauhassa, mutta todistan toista. Suomalainen kyllä pitää etäisyyttä, eikä lääkäri kauppareissulla joudu töihin.

Suomen yleislääkärit ry on myös edunvalvontajärjestö ja nimensä mukaisesti yleislääkäreitä varten. Toki meillä on Suo­men Lääkäriliittokin, mutta koska sen kuuluukin ajaa kaik­kien lääkärien etua, ja koska muiden erikoisalojen lääkäreitä on enemmän, on Lääkäriliiton valtakunnallinen toiminta näyttänyt painottuvan enemmän erikoissairaanhoidon alueelle. Tekeillä oleva soteuudistus voi koskea perusterveydenhuollon yleislääkäreitäkin ja ehkä voimakkaamminkin kuin voimme nyt aavistaa. Kun muodostetaan nykyisten sairaanhoitopiirien kokoisia maakunnallisia hyvinvointialueita, keskittyvät päätös­valta ja työnjohto-oikeus alueitten keskussairaalapaikka­kunnille asukasluvusta johdetun demokratian mukaisesti. Silloin voi käydä niin, että kaupunkipaikasta lääkäri laitetaan kymmenien kilo­metrien päähän lääkäripulaa paikkaamaan ja jopa niin, että työmatkat tehdään omalla ajalla. Pelkään, että hallinnon keskittyessä lääkärin autonomia ja mahdollisuudet yksilöllisiin palvelussuhteen ehtoihin heikkenevät. Vielä nyt voi tarvit­taessa hakeutua naapurikuntaan, mutta asia muuttuu vaikeam­mak­si siinä vaiheessa, kun seuraava työnantaja on 100 kilomet­rin päässä.

Näihin asioihin on pyrittävä vaikuttamaan uudistuksen ollessa vielä valmisteilla. Uusia työsopimuksia tehdessä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mistä kaikesta niissä sovitaan. Suomen yleislääkärit ry aluetoimikuntineen pyrkii valvomaan ja suojelemaan yleislääkärien oikeuksia myös muuttuvassa ympäristössä. Toivonkin lisääntyvää kiinnostusta alueelliseen toimintaamme.

Jyrki Järvinen
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Apulaisylilääkäri, Jämsän Terveys Oy
Koulutus- ja terveyspoliittisen ryhmän jäsen, GPF