Mikä työnohjaus ja miksi minä sitä tarvitsisin?

Käsi ylös kaikki, jotka olette saaneet työnohjausta viimeisen vuoden aikana? Entä tiedättekö, minkälaisia työnohjausmuotoja lääkäreille on tarjolla? Osaatko arvioida, hyötyisitkö työnoh­jauksesta tai tarvitsisitko työnohjausta tällä hetkellä?

Epäilen, että luentosalillisessa lääkäreitä käsiä nousee ensimmäiseen kysymykseen kolmannes ja jälkimmäiseenkin koh­deryhmän mukaan neljännes. Viime vuonna NLY:n Lää­kä­ri­liiton kanssa yhteistyössä tehdystä koulutuspaikkakyselystä sel­viää, että 10 vuoden sisään valmistuneista ei-erikoislääkäreistä 42,2 %:lla ei ollut mahdollisuutta työnohjaukseen nykyisessä koulutuspaikassaan, eikä 26,8 % osannut sanoa, onko sellaista mahdollisuutta ollut (1). Suomessa kaiken kaikkiaan noin joka kolmas lääkäri on joskus osallistunut työnohjauk­seen (2) tai ilmaissut haluavansa sitä (3).

Mielenterveyslaki edellyttää toimivaa työnohjausjärjestel­mää mielenterveyspalveluja annettaessa, ja mielenterveysase­tuk­sen mukaan kunnalla on velvollisuus järjestää työn­oh­jausta. Pe­rusterveydenhuollossa tällaista velvoitetta ei valitettavasti ole. Yleis­lääkäri kohtaa kuitenkin työssään mielenterveys- ja sosi­aalisia ongelmia sekä hyvin pysäyttäviä elämänkohtaloita kai­killa työn osa-alueilla. Epävarmuuden kanssa eläminen ja emotionaalinen kuormitus on jatkuvaa. Yleislääkäreiden osalta on olemassa vain vähän tutkimuksia työnohjauksen tar­peesta. Ylei­sesti tiedetään, että työnohjaukseen hakeutumisen syitä ovat muun muassa työstressi, emotionaalinen uupu­minen ja jopa burnout (4). Lääkärin työolot ja terveys 2015 -kyselyn vastauksista vakavan työuupumuksen vaaraa sekä kiireestä ja tekemättömistä töistä johtuvaa painetta kokivat eniten juuri terveyskeskuslääkärit.

Lääkärityönohjaajilla on Suomessa kaksi organisaatiota, Lää­käriliiton Suomen Lääkärityönohjaajien alaosasto sekä Suo­men Balint-yhdistys. Lääkäri­työn­ohjaajia on 32, Balint-työn­ohjaajia 39. Ylei­sesti tiedetään, että lääkärit toivovat työnohjaajaltaan lää­kä­rin pohjakoulutusta, joten lääkärityönohjaajia tarvitaan selvästi lisää.

Mitä työnohjaus sitten on ja mihin sitä tarvitaan? Työn­oh­jaus on työssä tapahtuvien ilmiöiden tutkimista ja kehittämis­tä. Lääkäriliiton lääkärityönohjaajien alaosaston mukaan ”työnohjaus tukee työn laadun varmistusta, työn hallintaa, jatkuvaa ammatillista kehittymistä, työssä jaksamista ja työyhteisön toi­mivuutta.” Balint-työnohjauksen tarkoitus on kehittää lääkärille kuuntelemisen työkalu, jonka avulla ymmärrys potilaista lisääntyy ja heidän kanssaan tulee toimeen vaikeissakin tilanteissa. Paremman yhteisen ymmärryksen myötä potilaan asia edistyy ja lääkärin työhyvinvointi lisääntyy. Kahvihuonepohdinta on tarpeellista, mutta koulutetun työnohjaajan avulla terveyskeskustyön epävarmuutta ja potilastilanteiden herättämiä tunteita on mahdollista tarkastella syvemmin ja analyyttisemmin.

Transferenssin ja vastatransferenssin tunnistaminen on haastavaa, eikä valmistumisen jälkeen näiden ilmiöiden tunnistamisen taitoa välttämättä ole vielä kehittynyt. Kak­sois­kuuntelun taitoa pitää harjoitella tietoisesti, jotta potilaskohtaamisen aikana pystyy kuuntelemaan ja tunnistamaan itsessä herännyttä. Sen myötä potilaan tunteista erillisenä pysyminen ja empaattinen kohtaaminen on mahdollista. Säännöllisellä työnohjauksella voidaan ehkäistä uupumista ja edesauttaa uupumiselta suojaavien toimintatapojen tunnistamista itsessään. Tunnistamatta ja työstämättä jääneet potilaan lääkärissä herättämät negatiivisilta tunteilta suojaavat toimintatavat (mm. kyynisyys, vähättely, projektio, kieltäminen) muodostuvat aidon kiinnostumisen ja empaattisen kohtaamisen esteeksi.

Työnantajan satsaus työnohjaukseen halukkaille terveyskeskuslääkäreille maksaa itsensä takaisin työn hallinnan tunteen lisääntymisenä, työhyvinvoinnin paranemisena ja potilaiden parempana kohtaamisena ja hoitona. Muutama vuosi sitten viikkotyöaikaamme tulleet kiky-tunnit olisi mahdollista käyttää säännölliseen työnohjaukseen. Kannustankin kaikkia pohtimaan työnohjauksella mahdollisesti saavutettavaa hyötyä ja kysymään aktiivisesti työnantajalta työnohjauksen mahdollisuutta.

Marianne Riekki

1 https://www.nly.fi/koulutuspaikkakysely/kysymyskoh...
2 Lönnqvist J. 2014 Työnohjauksen mahdollisuudet lääkärin työssä. Duodecim, 130, 1551–7
3 Raivio T. 2016, Työnohjaus on tärkeä tuki lääkäreille. Suomen Lääkärilehti, 33, 65, 2605–7
4 Torppa M, Kuikka L, Nevalainen,M. 2016 Family physician experiences with and needs for clinical supervision: Associations between work experiences, professional issues and social support at work, Patient Education and Couselling, 99, 7, 1198–1202, http://dx.doi.org/10.1016/j.pec.2016.01.004