Neuvottelukierros poikkeusolojen varjossa

Tätä kirjoittaessani Lääkärisopimus on voimassa enää muutamia päiviä. Keskeytyneitä kunta-alan neuvotteluja on viime päivinä jatkettu, mutta ratkaisua ei vielä ole löytynyt. Sopimusneuvottelujen keskeisenä kohteena on Lääkärisopimuksen työaikaluku, johon 1.1.2020 voimaan tullut työaikalaki aiheuttaa muutostarpeita.

Työajan levittämisestä virka-ajan ulkopuolelle sekä siihen liittyvistä korvauksista tulee sopia asianmukaisesti. Yh­teiskunnan ja työnantajan taholta on kovaa painetta pidentää terveysasemien aukioloaikoja. Eikö tärkeämpää olisi, että terveyskeskuksiin ylipäätään pääsee riittävän nopeasti? Terveyskeskuksen päiväaikainen toiminta tulee saada ensin kuntoon ja vasta sitten kannattaa edes miettiä, onko ilta-ai­kaiselle kiireettömälle vastaanotolle tarvetta.

Neuvotteluissa toisena tärkeänä kohteena ovat työolot ja työhyvinvointi. Sopimukseen tulee saada sellaiset kirjaukset, että terveyskeskus jatkossa houkuttelee uusia lääkäreitä, ja että kokeneet lääkärit edelleen haluavat jatkaa siellä työskentelyä.

Kolmas merkittävä asia sopimusneuvotteluissa on uudis­taa palkkausmääräyksiä siten, että osaaminen huo­mioi­daan ja palkkakehitystä tapahtuu koko uran ajan. Palk­kaus­jär­jes­telmän oli tarkoitus muuttua jo vuonna 2019, kun uusien maakuntien piti aloittaa. Uutta suoriteperusteista palkkamallia oli neuvoteltu kuntatyönantajan kanssa edeltävästi useampi vuosi, pääpiirteistä oli jo päästy yhteisymmärrykseen, ja mallia pilotoitiin kolmella paikkakunnalla. Sote-uudistus kuitenkin kariutui, ja suoriteperusteinen palkkamalli on edelleen työn alla.

Yleislääkäreiden tavoitteena on selkeä, kannustava ja reilu malli, joka turvaa palkkakehityksen läpi koko työuran. Urapolun tulisi mahdollistaa tämä palkkakehitys. Suoritteena tulee olla vastaanottokäynnin sijaan asian hoitaminen vastaanotolla, puhelimessa, konsultaationa tai muulla etäyhteydellä. Erikoistuminen ja pätevöityminen tulee palkita, samoin työkokemuksen tuoma osaaminen ja erityistaidot.

Tavoitteena on saada malliin kannuste myös hoidon jatkuvuudelle. Hoidon jatkuvuus ja lääkäreiden sitoutuminen saman väestön hoitoon tuo laatua, kustannustehokkuutta ja potilastyytyväisyyttä. Ohjaamisesta, kehittämisestä ja hallinnollisesta työstä tulee myös maksaa asianmukainen korvaus.

Meneillään olevasta neuvottelukierroksesta ennakoitiin jo alun perin vaikeaa, koska sopimusmääräyksiin tarvitaan iso­ja muutoksia ja useiden kuntien taloustilanne on huono. Maail­manlaajuiseksi pandemiaksi laajentunut koronavirusepidemia on tuonut lisää vaikeuksia kaikille neuvotteluosapuolille.

Valmiuslain astuttua voimaan osalla lääkäreistä työpäivät ovat venyneet kellon ympäri jo useamman viikon ajan ja tahti vain kiihtyy. Terveysasemilla kiireetöntä vastaanottoa on ajettu alas, vastaanottokäyntejä on peruttu ja muutettu puheluiksi sekä aloitettu videoyhteyden avulla tapahtuvaa etävastaanottoa. Terveyskeskuslääkärit osallistuvat infektiopäivystyksiin sekä 116117-päivystysapupuhelimen tukilääkäreiksi. Lääkärit voidaan velvoittaa päivystämään ja ilta- sekä viikonlopputöihin, mutta päivystysajalta tulee maksaa päivystyskorvaukset ja erikoissairaanhoidossa tehtävältä päiväaikaiselta työltä kompensaatio menetetyistä toimenpiteistä.

Valmiuslain mukainen työvelvoite koskee kaikkia Suo­messa asuvia 18–67-vuotiaita lääkärin koulutuksen saaneita. Lääkäreitä voidaan tarpeen mukaan velvoittaa tekemään välttämätöntä työtä terveydenhuollossa.

Jaksamisia kaikille tulevaan kevääseen pandemian kes­kellä!

Johanna Salmio
Terveyskeskuslääkäri, Kymsote, Kouvola
Edunvalvontaryhmän puheenjohtaja, GPF
Hallituksen jäsen, SLL
Edunvalvontajaoksen jäsen, SLL
Professiojaoksen varapuheenjohtaja, SLL