Vapaus valita
REILUN kahden vuoden mittaiseksi suunniteltu 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu alkoi viime vuoden syyskuussa. Kokeilun tavoitteiksi määriteltiin perusterveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantaminen, hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen.
Tarkkoja summia tämän mallin kokonaiskustannusten osalta ei ole lausuttu ääneen, mutta ennakolta sen arvioitiin lisäävän Kela-korvausmenoja loppuvuoden 2025 aikana noin 28,8 miljoonaa euroa, sekä vuosien 2026 ja 2027 aikana vuosittain noin 86,5 miljoonaa euroa. Ainakin ensimmäisten kuukausien aikana palvelujen hyödyntäminen on ollut odotettua vaisumpaa.
Kela julkaisi tämän kokeilun alkuvaiheen tuloksista tutkimusblogitekstin 8.4. ja tiedotteen 10.4. Loppuvuoden 2025 aikana eläkeikäisten kansalaisten yleislääkärikäynneistä joka 12:s toteutui kokeilun kautta. Suurimmaksi uutta toimintamallia hyödyntäväksi ryhmäksi nousivat hyvätuloiset kaupunkilaiset, joilla on aiempaa yksityissektorin käyttökokemusta. Kelan huomioiden mukaan myös julkisen terveydenhuollon käyttö vaikuttaa lisääntyneen osalla kokeilun hyödyntäjistä, sillä kokeiluun valittu rajallinen tutkimusvalikko ei ole riittänyt kaikkien vaivojen hoitoon.
Kela korvasi syys-joulukuussa yleislääkärin vastaanottoja valinnanvapauskokeilun kautta noin 67 000 kappaletta. Samaan aikaan muita yksityissektorin yleislääkärin tai yleislääketieteen erikoislääkärin käyntejä korvattiin 65 vuotta täyttäneille noin 64 000. Osa kokeiluun osallistuneista oli asioinut julkisella puolella edeltävän kuukauden, mutta myös edeltävänä tai jopa samana päivänä valinnanvapauskokeilun käynnin kanssa.
Huomionarvoista on, että tänä tarkasteluaikana julkisen perusterveydenhuollon käyttö on ollut koholla kokeilua edeltävään tasoon verrattuna. Resurssit eivät kuitenkaan ole lisääntyneet, päinvastoin.
Käyntidiagnooseja verrattaessa korostuivat kokeilun parissa tuki- ja liikuntaelinsairaudet, akuutit infektiot ja ihotaudit, kun taas samaan aikaan saman ikäluokan julkisen puolen käynneillä kärkisijoja pitivät muun muassa krooniset hengityselinsairaudet. Molemmin puolin ”raja- aitaa” yleisin diagnoosi oli verenpainetauti, jonka ohessa kokeiluun kuuluvissa käynneissä oli tavallisesti hyperlipidemia ja julkisella puolella puolestaan sepelvaltimotauti sekä eteisvärinä. Kuten moni kollega ehti ennen kokeilun alkua epäillä, monisairaiden sijaan kokeilun kautta lääkäriin suuntaavat selvästi vähemmän sairastavat.
"Jos ilkikurinen analyytikko pääsisi tulkitsemaan näitä tuloksia, voisi hänen huumorinsa olla aika mustaa."
Valinnanvapautta hyödynsivät selkeimmin hyvin toimeentulevat, alle 75-vuotiaat, helsinkiläiset ja naiset. ”Ainakaan ensimmäisinä kuukausina kokeilu ei näytä saavuttaneen yhdenvertaisuustavoitettaan,” huomauttivat Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren ja erikoistutkija Heta Moustgaard blogissaan.
Jos ilkikurinen analyytikko pääsisi tulkitsemaan näitä tuloksia, voisi hänen huumorinsa olla aika mustaa. Kauniit ja pontevat puheet perusterveydenhuollon vahvistamisesta ja potilaiden hoitoon pääsyn parantamisesta ovat tuottaneet mallin, jossa yksityissektorin palveluja entuudestaan hyödyntäneet suomalaiset ovat saaneet siihen enemmän yhteisen rahan tukea. Samaan aikaan on tuotettu vielä päällekkäistä lisätyötä julkisen puolen palveluntarjoajille. Kun potilas ei saa tarvittavia tutkimuksia valinnanvapauskokeiluun kerätystä suppeasta valikoimasta tai hän ei haluakaan maksaa tutkimuksista, kertyy hyvinvointialueiden palvelupisteisiin lisää hoitajakontakteja ja lääkärin arvioita konsultaatiopohjalta.
Kun samaan aikaan eri puolilla Suomea vähennetään rankalla kädellä yt-neuvotteluiden kautta hyvinvointialueiden työntekijöitä, sopii ihmetellä, miten sairaampi väestö, valinnanvapauttaan hyödyntämätön kansalaisten joukko saadaan jatkossa hoidettua.
Tuotettaisiinko tänä vuonna omalääkäri-, ammatinharjoittaja- ja hoidonjatkuvuusmalleihin varattujen kymmenien miljoonien eurojen voimalla vihdoin sellainen megafoni, jonka ääntä kuulemisen ohella myös oikeasti kuunneltaisiin? Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, mutta monen monta kertaa sitä on esiteltävä mullistavana uutuutena.
Ilkka Aahos, päätoimittaja, Yleislääkäri
