Lääkärit ovat sittenkin ihmisiä

Ympäri valtakuntaa kantautuu hämmentävää tietoa: omaksi eliölajikseen luultu lääkäri on sittenkin ihminen! Tieto on tullut yllätyksenä usealle johtoportaan kuntapäättäjälle, ylemmille viranhaltijoille ja osalle potilaista. Lehdistö on kummissaan uudesta tiedosta, kuinka siihen pitäisi suhtautua. On­ko Suomessa joku asiantuntija, jota voisi haastatella tästä asiasta? Pitääkö tieto edes paikkaansa?

Lääkäreiden on havaittu osoittavan tunteita. Heidän on todettu vihastuvan, iloitsevan, surevan, rakastuvan, väsyvän ja jopa masentuvan. On myös havaittu innostuneita lääkäreitä ja terveyskeskusten kahvihuoneista on kuultu lääkäreiden naurua. Tunteita on tähän asti pidetty inhimillisenä piirteenä

Terveyskeskusavustajat ovat kliinisissä testeissään havain­neet, että jossain kohtaa tulee raja vastaan. Vaikka tietojärjes­telmät jo nykyisin mahdollistavat melkeinpä rajattoman mää­rän potilaita, reseptiuusintoja ja yhteydenottopyyntöjä lai­tet­tavan lääkärin työlistalle, lääkäri ei jaksa eikä pysty suoriu­tu­maan kaikesta. Erään pienen kunnan terveyskeskuksen kokenut avustaja on nimettömässä tiedonannossaan epäillyt piirteen liittyvän siihen, että lääkärit ovat ihmisiä.

Rouva XX raportoi keskikokoisen kunnan päivystysvastaanotolta, että kolmen tunnin odotusaikanaan hän huomasi molempien päivystävien lääkäreiden hakeutuneen ainakin kerran WC:hen. Välillä toinen päivystäjä vietti jopa 10 minuuttia huoneessa, jonka ovessa luki kahvihuone. On siis mahdollista, että lääkäreillä on normaaleja ruumiintoimintoja sekä tarve juoda ja syödä. Muista tarpeista ei vielä ole varmaa havaintoa.

Suurehkon suomalaisen kunnan terveyskeskuksen pitkäaikainen ylilääkäri kertoo todenneensa, että lääkärit saattavat sairastua. Tämä kansalaiset yllättävä tieto on tullut lisääntyvästi esille nykyisessä työelämässä, ylilääkäri kertoo. Ennen ei sairastettu, lääkärit vain kuolivat pois sairastamatta. Nykyisin lääkärit jopa joutuvat sairauslomalle. Esimies toteaa usean alaisensa käyneen työterveyshuollossa. Aivan toistuvaa tapaa tästä ei sentään ole tullut. Lääkäriliitosta väitetään, että lääkärin oma sairastuminen ei ole yhteydessä hänen huonoon ammattitaitoonsa. Tämä väite saa kuitenkin aikaan huvittuneita hymähdyksiä. Kyseessä on selvästi ammattiliiton kannanotto.

Lääkärit hakeutuvat parisuhteisiin sekä toisten lääkäreiden että tavallisten ihmisten kanssa. Näistä suhteista syntyy jälkeläisiä. Tämä ei sinänsä ole todiste lääkäreiden ihmisyydestä. Vaikka hevonen ja aasi ovat eri lajia, ne voivat myös saa­da jälkeläisiä, muuleja. Muulit eivät kuitenkaan enää pysty li­sääntymään. On myös varmoja havaintoja lääkäreiden ja tavallisten ihmisten jälkeläisten lisääntymisestä.

Koko keskustelu ”Ovatko lääkärit ihmisiä?” sai alkunsa lääkäreiden tekemistä virheistä. Lääkäreinä meidän pitää olla tyytyväisiä, että meidän ammattikuntamme jäsenen teke­mä virhe on edelleen iso uutinen. Se kertoo selvästi siitä, että luottamus terveydenhuoltoon on Suomessa suuri ja hoitojen onnistumista pidetään itsestään selvänä normina. Iltapäivälehdistö pitää meitä kiitettävästi tietoisena näistä tapahtumista. Vir­heiden uutisoinnin yhteydessä alettiin enenevässä määrin tuoda esille mahdollisuutta, että lääkärit ovat ihmisiä. Ihmiset voivat tehdä virheitä, se on inhimillistä. Ennen tällaisista olettamuksista ei keskusteltu julkisuudessa, mutta onhan yhteiskunnallinen keskustelu vapautunut monella muullakin saralla. Onneksi terveydenhuollon työpaikoilla on ryhdytty korostamaan virheiden selvittämisen ja sitä kautta ennaltaehkäisemisen tärkeyttä.

Maailmassa on kuitenkin yksi ryhmittymä, joka sitkeästi tuntuu kieltävän tiedon lääkäreiden kuulumisesta ihmislajiin: lääkärit itse. Onneksi nuori lääkärisukupolvi tuntuu osoittavan kiitettävän inhimillisiä piirteitä, joten tästä vanhoillisesta ajatusmallista taidetaan päästä vuosien saatossa eroon.

Inhimillistä kuluvaa vuotta kaikille!
Kohtaa kollega ihmisenä tänä vuonna!

Tero Harjuntausta