Vaalilupaukset on täytettävä – perusterveydenhuoltoon resursseja

Suomalainen terveydenhuolto on erittäin laadukasta. Sijoitumme eri maiden järjestelmien vertailuissa hyvin. Perusterveydenhuollon saatavuus on meillä kuitenkin huono.

Resurssien jakaminen erikoissairaanhoidon ja perustason palveluiden kesken on nykyisessä rahoitusjärjes­telmässä ongelmallista. Erikoissairaanhoidon kulut ovat luonnollisesti paljon suurempia kuin perusterveydenhuollon. On kehitetty erilaisia ohjausmenetelmiä ja tilausjärjestelmiä, jotta kuluja voitaisiin säädellä. Käytännössä kuntien on varsin vaikeaa vaikuttaa kuluihin. Hoitomenetelmien kehittyminen, kalliiden hoitojen lisääntyminen ja väestön ikääntyminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa säästöjä on ollut pakko tehdä. Vali­tettavasti ne usein kohdistuvat perustason palveluihin, ter­veys­keskuksiin ja sosiaalipuolen palveluihin, esimerkiksi kotihoitoon ja palveluasumiseen. Tulokset ovat luettavissa ilta­päivälehdistä.

Ratkaisuksi tarjotaan tehostamista. Toimintoja voidaan kehittää, digitaalisia palveluita ottaa käyttöön ja siirtää tehtäviä muille ammattiryhmille. Näin tehdäänkin, mutta terveydenhuoltomme on jo nyt varsin kustannustehokasta ja tehostamisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Omaishoidon tuomia mahdollisuuksia olisi varmasti järkevää hyödyntää nykyistä enemmän. Erilaisia järjestämisen ja tuottamisen sekä rahoituksen malleja on pohdittava.

Olemme saaneet lukea lehdistä, että yleislääkäreitä kaivataan päivystykseen lisää. Meille kerrotaan, että perustervey­denhuollossa olisi järjestettävä keskusteluapua psyykkisesti sairaille nykyistä enemmän. Tämä kaikki pitää paikkansa. Ilman lisäresursseja näiden toteuttaminen on hankalaa. On hyvä huomioida, että perusterveydenhuollon resurssien lisääminen todennäköisesti vähentää potilasmääriä keskitetyissä päivystyksissä.

Lainsäädäntö määrää, että sairaanhoitopiiri ohjaa ter­vey­denhuollon hoidon porrastusta. Lukuisia toimintoja on vuo­sien varrella siirretty perusterveydenhuoltoon, eikä re­surs­seja usein ole lisätty samalla mitalla. Ratkaisuksi resurs­si­pulaan on tarjottu integroituja organisaatioita, joissa perus­terveyden­huolto ja erikoissairaanhoito on yhdistetty. Niiden on sanot­tu olevan kustannustehokkaita järjestelmiä. Toivotta­vasti in­­teg­raa­tio hoidetaan niin, että resurssit todella jaetaan jär­ke­väs­ti. Terveyskeskuslääkärin vastaanotto voi tuntua vähä­pä­töi­seltä verrattuna sydäninfarktin tai syövän hoitoon. En­naltaehkäisyyn on kuitenkin panostettava, ja potilaat tarvitsevat myös jatkohoitoa sairauksien jälkeen. Nämä ovat perusterveydenhuollon vastuulla. Sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon hyvän toiminnan edellytykset on turvattava.

Perusterveydenhuollon resurssien lisätarvetta on pidettävä esillä jatkuvasti. Kannattaa käyttää konkreettisia termejä: lisää työntekijöitä, rahaa, laitteita, ICT-ohjelmia ja tiloja. Kuntien perusterveydenhuollon ylilääkäreille toivon jaksamista, jotta he pystyvät puolustamaan yksiköitään – yhteisiä linjauksia kannattaa tehdä. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt ovat keskeisessä asemassa vaikuttamassa hoidon porrastukseen.

Tero Harjuntausta


Lukijakysely toukokuussa
Yleislääkäri-lehti toteuttaa lukijakyselyn toukokuussa 2019. Tutkimuksen tekijäksi on valittu Taloustutkimus Oy, ja se tehdään sähköpostikyselynä, 2000 henkilön satunnaisotanta­tutkimuksena.
Lukijakysely on meille tärkeä työkalu lehden kehittämiseksi lukijoiden toiveiden mukaiseksi. Toivomme mahdollisimman monen osallistuvan kyselyyn. Kaikkien vastanneiden kesken arvo­taan palkinto, joka on Apple iPad 128 Gt -tabletti tai Oura-hyvinvointisormus valinnan mukaan. Edellinen kysely tehtiin vuonna 2009.