Välillä tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt, kun kontaktit vapaa-ajalla ja töissä ovat olleet jo vuoden minimissä. Maskittomana olo tuntuu oudolta, ja käsidesin tuoksuunkin on jo tottunut.

Työtahti vain kiristyy. Tartuntamäärät ovat korkeita ja jäljitys vie paljon resursseja. Myös rokottaminen on päässyt takapakeista hyvään tahtiin. Sekin syö – minkä muunkaan kuin – perusterveydenhuollon resursseja.

Monen jaksaminen on ollut koetuksella jo pitkään. Nyt tarvitsemme kaikki sisua ja sinnikkyyttä. Positiivisuus ja optimistinen asenne auttaa jaksamaan.

Pitkään jatkuva emotionaalinen kuormitus voi johtaa stres­siin, varsinkin jos työpäivät venyvät ja yöunet jäävät liian lyhyiksi. Tässä tilanteessa myös työuupumuksen riski realisoituu helposti. Alalle hakeudutaan usein auttamisen halun vuoksi, ja sitä tunnetta on helppo käyttää hyväksi. Jokai­seen työtehtävään suostumalla ja pyrkimällä tekemään kaikki itse taakka kasvaa koko ajan. Pitäisi muistaa irrottautua ja ottaa etäisyyttä. Sekä noudattaa työaikalakia, enintään 48 tuntia viikossa!

Työtovereiden tuki on usein korvaamatonta ja auttaa säi­lyt­tämään ammatillisuuden. Työterveyshuollon kautta voi saa­da työnohjausta. Luottamuslääkäritoiminta on tukenamme. Kiireessä voi tuntua vaikealta hakeutua avun pariin, mutta apua kannattaa hakea ajoissa, ettei tilanne johda pitkään työkyvyttömyyteen.

Työpaikoilla kannattaisi panostaa nyt keskinäiseen tukeen, kollegoiden tutorointiin ja mentorointiin. Työyhteisö on usein paras jaksamisen tuki. Toki vapaa-ajalla ja sillä, mihin sen käyttää, on myös ratkaiseva merkitys voimavarojen kannalta. Akkujen lataaminen on oikeasti tärkeää.

Yksi keino jaksamisen parantamiseen on oman työn järkevä organisointi (1). Siihen kannattaa panostaa. Joskus kannattaa mitata, mihin työaika kuluu, ja kokeilla eri työtehtävien siirtoa eri kohtiin työpäivässä. Siten löytää itselleen parhaan ja tehokkaimman tavan tehdä töitä. Taukoja ei saa unohtaa. Tulevaan viikkoon kannattaa aina luoda silmäys etukäteen, ennakoida kiireisimmät hetket ja arvioida, riittääkö aika kaikkeen. Omia töitä kannattaa myös priorisoida ja pyrkiä hoita­maan asiat kerralla loppuun asti. Virkaehtosopimus takaa meille kaksi taukoa päivän aikana ja 38 tuntia 15 minuuttia työaikaa viikossa.

Huhtikuun alussa saimme prosentin palkankorotuksen tehtäväkohtaiseen palkkaan, suoritteisiin sekä henkilökoh­taisiin lisiin (2). Helmikuun lopussa sovittu järjestelyvara­erän jako on työnantajalle ja luottamusmiehille tavallista työl­listävämpi, ja sen laskenta kestänee muutaman kuukauden. Suurissa kunnissa takaraja on heinäkuun lopussa. Järjestelyvaraerän avulla on tarkoitus luoda uusi palkkaporras kokeneille erikoislääkäreille. Tämä on ensimmäinen askel palkkauksen uudistukseen, jota on odotettu vuosia. Kokemuksen palkitsemisen koetaan tukevan hoidon jatkuvuutta sekä saatavuutta, jos sen avulla konkarit pysyisivät pidempään viroissaan. Korotukset tulevat voimaan takautuvasti huhtikuun alusta.

Jatkuva neuvottelumenettely takaa sen, että uuden palk­kauksen suunnittelua jatketaan ensi vuoden alkuun saak­ka. Syksyllä taas neuvotellaan uutta sopimusta. Lääkäriliiton valtuus­kunta­vaa­lien tulos ratkaisee sen, kuinka yleislääkärien ääni kuuluu neuvotteluissa.

Yhdistyksen kevätkoulutus ja vuosikokous on päätetty järjestää toukokuun 28. päivä etänä. Päätös ei ollut help­po, mutta tässä tilanteessa on vaikea ajatella, että voisimme kokoon­tua saman katon alle reilun kuukauden kuluttua. Vuo­si­kokouk­ses­sa listalla ovat perinteisesti puheenjohtajan ja hal­lituksen va­linta sekä toimintakertomus ja -suunnitelma. Kaikki mukaan!

Tapaamisiin! Pysykää terveinä!

Jaana Puhakka

1 Mäkelä M, Keinänen-Kiukaanniemi S, Korhonen P, ym, toim. Yleislääketieteen perusteet. Duodecim Oppiportti, 2020
2 https://www.kt.fi/yleiskirjeet/2021/2/laakarisopim...