Suurkiitos, hyvät kollegat, panoksestanne Lääkäri­liiton valtuuskuntavaalityössä, urakka on nyt ohi! Saimme valtuuskuntaan 10 paikkaa. Tulostamme ei voi moittia.

Toki valitettavasti menetimme yhden paikan. Seuraava paikka jäi vain 18 äänen päähän Helsingissä. Ko­ko äänisaaliimme oli muutama sata ääntä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa ja johtui osin siitä, että tavoitteemme sa­das­ta ehdokkaasta 100-vuotiaalle yhdistykselle ei täyttynyt. Sattumakin vaikuttaa näin pienissä muutoksissa.

Kaikki ehdokkaat saivat kannatusta. SELY ja NLY teki­vät paljon vaalityötä ja saivat omat äänestäjänsä liikkeelle paremmin kuin me. Tämä kertoo siitä, että jokaisen ääni on tärkeä ja jokainen ääni lasketaan.

Pää pystyyn kaikesta huolimatta! Olemme nyt kolman­neksi suurin ryhmä. Saimme jälleen maantieteellisesti katta­van ja monipuolisen valtuuskuntaryhmän seuraavaksi kaudek­si. Mukana on uusia kasvoja sekä konkareita. Valituiksi tulivat Atte Veteläinen Kajaanista, Suvi Vainiomäki ja Eli­na Berg­man Turusta, Tuire Saloranta Espoosta, Anna Siito­nen ja Tero Harjuntausta Tampereelta, Jaana Puhakka Hel­singistä, Inga Tikkinen Lappeenrannasta, Mari Kärkkäinen Kemistä ja Aino Joensuu Nurmijärveltä.

Onnea valituille! Suurkiitos kaikille ehdokkaille sekä ennen kaikkea kaikille ensisijaisen terveydenhuollon listaa äänes­täneille! Vaalivaliokunta jatkaa muiden liiton luottamustoimien ja hallituksen sekä puheenjohtajiston kokoamisessa.

•••

Lääkäriliiton päivystysryhmä valmistelee loppuraporttia. Siihen tulee osio perusterveydenhuollon päivystyksistä. Yleis­lääke­tieteen erikoisalan tulee olla edustettuna keskitetyissä päivystyksissä.

Hyvin resurssoitu päiväaikainen toiminta ja tarvittaessa kiirevastaanotto iltaisin omalla terveysasemalla olisi kuitenkin mieluisampaa työtä yleislääkärille. Riittävä määrä terveyskeskuslääkäreitä päivätyössä vähentäisi päivystyksen potilasvirtaa. Yötyötä tekevä yleislääkäri on seuraavana päivänä rivistä poissa, eikä hoidon jatkuvuus toteudu suurissa yhteispäivystyksissä. Toki omat lääkärit ovat päivystyksessäkin kustannus­tehokkaampi ratkaisu kuin ulkopuoliset keikkalääkärit. Päi­vystämistä ei vain voi enää tehdä silloin tällöin, siihen pitää olla hyvä perehdytys ja rutiini. Käytännössä tämä toteutuu mo­nessa paikassa päivystysrinkien avulla. Ringissä toimivat haluavat päivystää, ja osaaminen kasvaa ja säilyy, kun vuoroja on tarpeeksi usein.

Keskusteluissa on välillä noussut esiin myös päivystys virka­velvollisuutena. Monilla paikkakunnilla tämän velvollisuuden puuttuminen on ollut rekryvaltti. Muuttuuko ti­lanne soten myötä? Pakko on huono keino, porkkanoita olisi hyvä löytyä. Päivätyön riittävä resurssointi, päivystyksen tarkka triage ja virka-ajan jälkeisen kiirevastaantoton korvausten nosta­minen päivystyskertoimien tasolle sekä mahdollisuus aktiivivapaan pitämiseen voisivat toimia. Myös ilta-ajan päivystyskerroin tulisi nostaa 1,75:stä kahteen. Pitkien välimatkojen siirtymiset pitäisi voida lukea työajaksi.

Yhteispäivystyksiin kannattaisi perustaa yleislääketieteen erikoislääkärivirkoja ja huolehtia hyvästä ohjauksesta ja perehdytyksestä. Yleislääketiede on suurin erikoisala, ja meistä osa päivystää mielellään koko uransa ajan, kun siihen on tilaisuus ja korvaukset ovat kohdallaan.
Yleislääkärin osaamiseen kuuluu olennaisesti taito erottaa päivystyksellisesti hoidettavat potilaat kiireettömistä. Taidon oppiminen kuuluu jokaiselle yleislääkärille. Jossain vaiheessa uraa kyseinen taito kannattaa hankkia ja sitä ylläpitää. Sen oppimiseksi ei tarvitse kuitenkaan päivystää öisin.

Jaana Puhakka

P.S. Lääkäriliiton alueellisten valiokuntien haku on käynnissä. Edelleen on mahdollisuus päästä vaikuttamaan liiton kan­toihin ja oman alueen edunvalvontaan, terveyspolitiikkaan tai professioasioihin. Rohkeasti vain ilmoittautumaan, valinnat tehdään tammikuun Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa puheenjohtajiston esityksen perusteella.