Yleislääkäreiden juhlavuosi

Uusi vuosi on alkanut, ja se on meille poikkeuksellisen merkityksellinen. On Suomen yleislääkärit GPF ry:n (ent. Kunnallis­lääkärit) juhla­vuosi: yhteinen yhdistyksemme täyttää 100 vuotta. Sitä on syytä juhlia ja nostaa entistä pontevammin keskustelun aiheiksi yleislääkäreitä, peruster­vey­­denhuoltoa ja myös koko terveydenhuoltoa koskevia teemoja ja asioita. Yhdistyksen pääjuhla järjestetään syksyllä Yleis­­lääkäripäivien yhteydessä. Käytämme tämän vuoden lehdissä sekä muussa viestinnässä juhlavuoden logoa. Lehden juhlanumero 7/2020 ilmestyy marraskuun alussa. Tervetuloa mukaan toimintaan!

*****

Yleislääkärin työn perusta on pääsääntöisesti vastaanotto­työ. Syksyn Yleislääkäripäivillä tohtori Roger Neighbour piti erinomaisen luen­non vastaanotosta. Hän esitti asian näin: ”The consultation is a process converting a problem to a plan.” Määritelmä on varsin hyvä. Potilaan kokema ongelma ja sen ratkaisu on kaiken meidän työmme lähtökohta. Vastaanotolla on myös muita merkityksiä ja tarkoi­tuk­sia. Po­ti­laslähtöisyydessä laadukkaalla suomalaisella terveydenhuollolla on vielä kehitettävää. Prosessit on syytä miettiä tarkkaan, jotta kansalaisten asiointi on mahdollisimman sujuvaa. Sujuva asiointi myös säästää kustannuksia, kun turhilta yhteydenotoilta vältytään.

Hyvä potilas-lääkärisuhde on tärkeä hoidon elementti. Sen muodostumiseksi tarvitaan myös vastaanottokäyntejä, pelkkä etähoito ei riitä. Toisaalta moni asia on hoidettavissa sähköisen yhteydenoton tai puhelimen välityksellä, varsinkin tutuilla potilailla. Hoitajat pystyvät toimimaan tehdyn hoitosuunnitelman mukaisesti yhdessä potilaan kanssa. Rajallisten resurssien taloudellinen ja järkevä käyttö on kaikkien etu.

Vastaanotolla olisi hyvä, jos kaikki kotimittaukset olisi tehty ja kirjattu asiallisesti, tarvittavat kyselyt olisi tehty ja esimerkiksi käytössä oleva lääkitys olisi kirjattuna. Aikaisemmin sairauden vuoksi annettu hoito ja tehdyt tutkimukset olisi hyvä olla tiedossa. Näin vastaanotosta saadaan irti mahdollisimman paljon. Tällä tavalla toimitaankin jo monessa paikassa. Hoidon jatkuvuus on tärkeää, ja se on keskeinen osa sujuvaa hoitoa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki potilaat eivät halua tai pysty määrittelemään omia vaivojaan esimerkiksi puhelimessa kovin tarkasti. Heillä on halutessaan oikeus päästä vastaanotolle. Monesti potilas käy ensin tutustumiskäynnillä hoitavan lääkärin luona. Jos hän toteaa lääkärin luotettavaksi, hän uskaltaa jatkossa tuoda esiin todelliset ongelmansa. Tämä on inhimillistä.

Yleislääkärin rooli muuttuu ja on jo muuttunut toimintamallien vaihtuessa. Tiimityön merkitys korostuu. Konsultointi ja potilaan hoitaminen puhelimessa sekä sähköisten yhteydenottovälineiden välityksellä vaatii vielä harjoittelua. On syytä muistaa, että potilaan ongelman ja asian hoitaminen on kaiken toiminnan tavoite. Joskus apuvälineistä, esimerkik­si sähköisistä yhteydenotoista tai hoitajan vastaanotosta, saattaa tulla tärkein asia. Jos potilaan hoito vaatii lääkärin kannanottoa, se on saatava, eikä reitille kannata luoda turhia mutkia. Säästöä on saatavissa myös hyvällä perusterveydenhuollon resursoinnilla, kun turhat päivystyskäynnit ja ehkäistävissä olevat sairaudet jäävät pois.

Tero Harjuntausta