Vuosi 2020 oli koronaviruksen vuosi. Virus vaikutti lähes kaikkeen toimintaan jollakin tavalla. Vuosi 2021 olkoon rokottamisen ja tutkitun tiedon vuosi. Tutkitun tiedon teemaa tälle vuodelle ovat ehdottaneet muutkin (1). Valeuutiset ja suoranainen valehtelu ihmisille johtivat USA:ssa ennalta-arvaamattomaan tilanteen kärjistymiseen Kongressin valtaamisena. Tämän kaltaisten tapahtumien mahdollisuus länsimaisessa demokraattisessa valtiossa tuntui aiemmin ajatuksena mahdottomalta. Kuinka voisimme estää kansakunnan jakautumista kahteen toisiaan syyttelevään leiriin? Tutkitulle tiedolle ja sen merkityksen tunnustamiselle on valtava tarve.

Perusterveydenhuolto vastaa pääosin rokotusten toteuttamisesta. Siinä tulee olemaan iso urakka, ja järjestelyt vaativat tarkkaa suunnittelua. On huomioitava käytössä olevat resurssit ja rokotettavien sekä rokottajien turvallisuus. Työ­terveys­huollon, YTHS:n ja yksityisen sektorin hyödyntäminen on tärkeää. Kaikki voimavarat on hyvä valjastaa käyttöön. On mietittävä, mitä toimintoja karsitaan, jotta rokottaminen saadaan tehtyä.

Tutkitun tiedon merkityksen korostaminen sopii hyvin rokotusten teemaan. Poliittisten päätösten taustalla on erilaisia painotuksia, tavoitteita ja asenteita. Tutkitun tiedon perusteella tehtävien päätösten perusteet ovat erilaiset. Niiden kohdalla ei mielipiteille saisi antaa liikaa valtaa. Tieto ja mielipide ovat eri asia. On tietysti ikävää, että rokottamisen kiireestä johtuen aivan kaikkea tietoa rokotteisiin liittyen ei ole vielä saatavilla. Koronarokotteiden kehittämiseen on panostettu kuitenkin ennennäkemättömän paljon rahaa ja muita voimavaroja, jotta riittävä tieto rokotuksien turvallista aloittamista varten on saatu kerättyä.

Tätä tietoa olemme lääkäreinä jo välittäneet ihmisille, ja oikean rokotteisiin liittyvän tiedon välitys on jatkossakin tärkeä osa lääkärin työtä.

Myös yhteiskunnan johtavilla paikoilla olevien ihmisten toiminnalla on merkitystä. Jos on annettu valtaa, täytyy kantaa myös siihen liittyvä vastuu. Yhteiskuntamme tulevaisuus on kovin riippuvainen rokotusten onnistumisesta. Siihen liittyvien kannanottojen täytyy olla hyvin harkittuja. Mikäli löytyy relevantteja vaihtoehtoisia toimintamalleja ja tutkittua tietoa asiasta, ne on tietysti syytä tuoda esille.

Perusterveydenhuollon päätöksenteon tueksi tarvittaisiin myös tutkimustietoa. Tätä antaa yleislääketieteellinen tutkimus. Sen asemaa täytyisi parantaa. Rahoituksen ja riittävän ohjauksen turvaaminen on myös tutkimuksen saralla tärkeää. Alalle sitoutuneita yleislääkäreitä tarvitaan lisää, sekä terveyskeskuksiin että tutkimuspuolelle.

Some-kirjoittelu on käynyt viime vuosina kuumana, ja tahti sen kuin kiihtyy. Kommentointi on välillä erittäin kiihkeätä ja vastakkainasettelu kärkevää. Pandemian hoito on yhteistyötä. Voimme selvitä tästä ainoastaan yhteistyön avulla. Kriisin jatkuessa kansalaisten kestävyyttä koetellaan. Somessa huomiota saa lähinnä riittävän röyhkeällä argumentoinnilla. Ajaako tämä suomalaisten yhteistä etua, tai onko sillä tavalla mahdollista kehittää toimintaa järkevästi?

Onneksi talvisodan aikana ei ollut somea.

Lääkärijärjestöt ovat julistaneet ilmastohätätilan. Ilmas­ton­muutoksen kiistämiselle ei ole tieteellisiä perusteita. Myös Suomen yleislääkärit ry on yhteisessä hankkeessa mukana (2).

Hyvää alkanutta vuotta!

Tero Harjuntausta

P.s. Terveydenhuollon henkilöstön rokotusaikataulu on erilai­nen eri puolilla Suomea. Osassa sairaanhoitopiirejä jo lähes koko henkilökunta on rokotettu. Olisi myös potilaiden etu, että terveydenhuoltohenkilöstö rokotettaisiin ennen iän mu­kais­ta rokotusjärjestystä.

1 Mari Walls: Nyt alkaa tutkitun tiedon vuosi. Aamulehti 5.1.2021
2 https://www.yleislaakarit.fi/uutiset.html?190894