Hoidon jatkuvuus on yleislääketieteen keskeisiä toimintaperiaatteita. Potilaan ja yleislääkärin kohtaaminen on keskeinen tapahtuma perusterveydenhuollossa. On hienoa huomata, että THL ehdottaa hoidon jatkuvuuden mittaria Tulevaisuuden terveyskeskus -hankkeeseen (1). Se mittaa potilaan ja hoitoa antavan henkilön hoitosuhteen jatkuvuutta. COC-indeksiä on ehdotettu lisättäväksi kansalliseen KUVA-mittaristoon. KUVA tarkoittaa kustannusvaikuttavuusmittaristoa eli laajaa, satoja indikaattoreita sisältävää sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää arvioivaa mittaristoa.

Tutkimusten mukaan hyvä hoidon jatkuvuus parantaa hoitotuloksia. Mitä monimutkaisemmasta ongelmasta on kysymys, sitä tärkeämpää hoidon jatkuvuus on. Tämä on huomioitu esimerkiksi Monisairaan potilaan Käypä hoito -suosituksessa (2). Potilas–lääkärisuhteen hoidollinen merkitys on tärkeä. Vie usein aikaa, että potilaan ja lääkärin välille syntyy luottamus. Omat toiveet ja ajatukset hoidosta ovat erityisesti monisairailla potilailla keskeisiä. Hoidon järjestämistä helpottaa, jos hoitava lääkäri tuntee potilaan taustoja.

Hoidon jatkuvuus on kuitenkin laaja-alainen käsite sisältäen myös muita osa-alueita kuin hoitavan henkilön pysymisen samana. Siihen kuuluvat muun muassa potilaan kokemus jatkuvuudesta sekä hoitotiimin ja palvelun tuottajien välinen jatkuvuus. Ei myöskään sovi unohtaa tiedon siirtymisen jatkuvuutta. Nämä kaikki luovat pohjan hoidon suunnittelun jatku­vuudelle (3). On tärkeää, että kehittämistyössä myös nämä muut elementit huomioidaan.

Kyselyissä myös potilaat arvostavat kovasti jatkuvuutta hoidossa. Erityisesti sitä arvostavat pitkäaikaisia sairauksia sairastavat. Potilaalle tulee turvallinen tunne, kun hoitava taho on tietoinen hänen sairauksistaan, eikä oireiden selittämistä tarvitse aina aloittaa alusta.

Hoidon jatkuvuus sisältää ajatuksen, että työntekijät ovat kokeneita ja pitkäaikaisesti sitoutuneita potilaan hoitoon. Ny­kyisin tämä toteutuu terveyskeskuksissa harmillisen huonosti. Suuri osa terveyskeskusten lääkäreistä on vain käymässä siellä, suorittamassa joko yleislääketieteen erikoiskoulutusta tai erikoistumiseen liittyvää yleislääketieteen yhdeksän kuukauden jaksoa. Terveyskeskusten resursointi tulisi olla niin hyvää, että työntekijät viihtyisivät siellä pitkään. Yleislääketieteeseen suuntautuneet lääkärit arvostavat pitkiä hoitosuhteita. Ne lisäävät työn mielekkyyttä huomattavasti.

Suomen yleislääkärit ry:n keskeinen tavoite on parantaa perusterveydenhuollon lääkäreiden työoloja. Yksi yhdistyksen tavoite on, että erikoislääkäreille ja kokeneille yleislääkäreille olisi omat virat. Muille kollegoille olisi omat erikoistumis­virat tai yek-lääkärin virat. Ei ole yhdentekevää, onko aseman lääkäreistä vastavalmistuneita 20 prosenttia vai 50 prosenttia. Tämä toisi lääkäritilanteen läpinäkyväksi myös hallinnolle ja poliitikoille. Toisaalta varmistettaisiin nuorille kollegoille laadukas ohjaus.

•••

Erilliset reseptit alkavat olla aikansa elänyt tapa hoitaa potilaan lääkitys. Lukekaapa Eila Kujansuun ajatuksia reseptilistasta (tässäkin lehdessä, s. 38). Voiko joku sanoa tekevänsä laadukasta työtä, kun uusii päivän aikana potilaiden satunnaisia reseptejä? Laadun perusteena on käytetty kuutta ulottuvuutta: vaikuttavuus, tehokkuus, turvallisuus, potilaskeskeisyys, oikea-aikaisuus ja oikeudenmukaisuus. Nykyiseen järjestelmään verrattuna lääkityksen tarkistaminen on mahdollista toteuttaa kaikilla kriteereillä laadukkaasti. Voimme tarjota potilaille parempaa lääkehoitoa kuin tällä hetkellä. Järjestelmä on myös lääkäreiden kannalta toimiva.

Tero Harjuntausta

1 Niemi A. Sote-uudistus, Yleislääkäri 4/2021, s. 35–37
2 https://www.kaypahoito.fi/hoi50126
3 Raivio R. Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa, Yleislääkäri 7/2020, s. 17–19