Tätä kirjoittaessani kesäloma on juuri päättymässä. Viimeiselle lomaviikolle on jo ennen sen alkua kirjattu kalenteriin järjestöhommia odotta­maan, maailman ei tarvitse olla valmis ennen ju­hannusta! Tämä kirjoitus on yksi mieluisimmis­ta odotetuista tehtävistä. Toimistommekin on saanut viettää lomansa rauhassa vaalivuodesta huolimatta. Pikkuhiljaa aloittelemme Lääkäriliiton valtuuskuntavaalin kampanjointia. Somepaasto loppuu kohta. Toivottavasti sinäkin olet mukana kannustamassa kollegoja uurnille!

Lääkäriliiton valtuuskunta kokoaa yhteen lääkärikunnan. Perusterveydenhuollon ääni on saatava siellä kuuluviin. Ensi syksynä mietitään viimeistä kertaa kunnallista virka- ja työehtosopimusta, sillä jatkossa palkoista sopivat hyvinvointialueet ja niiden mukana uudet organisaatiot ja työnantajatkin osalla meistä. Sote toteutuu pikkuhiljaa. Vastapuolikin vaihtaa nimeään uuden organisaation mukaiseksi.

Liiton valtuuskunta ja hallitus ovat mukana neuvotteluis­sa ja hyväksymässä sopimusta. Muutokset ovat suuria. Perus­terveydenhuoltoon tuleva hoitotakuukin pitäisi tulla päätet­tä­väksi. Isoja ja tärkeitä asioita. Jokainen ääni lasketaan! Tar­vitsemme niitä, jotta voimme vaikuttaa yleislääkärien edunvalvontaan jatkossakin.

Mitä sitten tavoittelemme yleislääkärien edunvalvonnassa? Muuta kuin tuhatta lisävirkaa nykyisen neljän tuhannen viran lisäksi?

Perusterveydenhuolto tuntuu olevan mukana juhlapuheissa, mutta konkreettista parannusta sen ahdinkoon on saatu hyvin vähän. Saatavuuden ongelmat jatkuvat vuodesta toiseen, ja terveyskeskuslääkäreistä yhä useampi on vain väliaikaisesti perusterveydenhuollossa töissä. Kokeneiden terveyskeskuslääkärien osuus terveysasemien lääkärikollegiosta vähenee vuosi vuodelta, ja sen myötä koko systeemi kärsii. Pitäisi saavuttaa tasapaino vakituisten viranhaltijoiden – kokeneiden yleislääkärien ja yleislääketieteen erikoislääkärien – ja juniorien määrässä. Fifty-fifty olisi hyvä suhde.

Hyvin toimiva perusterveydenhuolto perustuu kokeneiden lääkärien työpanokseen. Sen avulla uudet lääkärit oppivat käytännön työn: kokenut kollega on vierellä neuvomassa ja opettamassa työuran alussa ja myöhemminkin. Potilaat hyötyvät hoidon jatkuvuudesta, jota virassaan pysyvä terveyskeskuslääkäri heille tarjoaa. Tästä on jo paljon näyttöä. Moniammatillinen tiimi ja työpari toimii hyvin, kun tiimissä ainakin joka toinen lääkäri on pysyvästi virassa.

Terveyskeskustyö on välillä vaikeaa, raskastakin, mutta monipuolisuudessaan ja vaihtelevuudessaan todella antoisaa.

Mikä sitten saa kollegat viihtymään terveyskeskuksessa? Hyvä johtaminen, läpinäkyvyys ja avoimuus sekä tasapuolinen kohtelu, on varmaan yksi tärkeistä elementeistä. Alaisten kuuntelu muutosjohtamisessa ja virheistä oppiminen kuuluvat myös hyvän työpaikan ominaisuuksiin. Työyhteisön koon tulisi olla sopiva: liian pieni uuvuttaa ja liian isossa tuntee helposti ulkopuolisuutta. Perehdytyksen, ohjauksen ja koulutusmahdollisuuksien luulisi pikkuhiljaa olevan jo vakiintuneita rekryvaltteja. Välillä tuntuu, että poikkeustilanne jyrää nämäkin itsestäänselvyydet. Henkilöstövajeessa kiristetään näistä ja sitten ihmetellään, kun kokeneet lähtevät eikä nuoria tule tilalle.

Näitäkin asioita voi edistää valtuuskuntatyön kautta.

Työolot kuntoon, resurssit kuntoon ja lääkärit lääkärien töihin!

Palkkaedunvalvonta on tietysti kaiken ydin. Olemme ensi­sijaisesti edunvalvontajärjestö. Toki edunvalvonta on laaja käsite, ja siitä voi pitää huolta monella tavalla, mutta virka­ehtosopimuksen kehittämisessä tarvitaan yleislääkärien mieli­pitei­tä ja kokemuksia erityisesti nyt, kun sitä on tarkoitus muut­taa perusteellisemmin. Voi olla, että iso muutos ei tapah­du vielä tällä VES-kierroksella, mutta tulevan valtuuskunnan aikana erittäin suurella todennäköisyydellä.

Äänestäthän vaaleissa ensisijaisen terveydenhuollon listaa, niin saat äänesi kuuluviin tulevissa muutoksissa.

Jaana Puhakka