Pelastusrengas olemme me itse

Soten kaatumisen myötä moni miettii, miten tästä eteenpäin. Osa on pettyneitä, osa riemuitsee.

Varsinkin vaalien alla moni haluaa päästä pe­lastamaan perusterveydenhuollon. On otollinen aika kertoa perusterveydenhuollon arjesta ja ongelmista muillekin kuin kollegoille, nyt meitä kuunnellaan. IIahduttavan moni on kirjoittanut lehtien mielipidepalstoille, so­mes­sakin moni on aktivoitunut. Nyt kannattaa tuoda esiin pohdintojamme, ideoitamme ja ratkaisujamme.

Tärkeimmäksi asiaksi perusterveydenhuollon pelastamisessa tuntuu välillä jäävän lääkärin vastaanotolle pääsy. Se on toki konkreettinen mittari, odotusajan pituus, mutta todelli­suudessa terveyskeskuksella on valtavasti muitakin tehtäviä. Niin paljon on tekemistä, että ihan hengästyttää niitä luetella. Listaa lukiessa voi ymmärtää, miksi lääkäriaikoja joutuu välillä odottamaan, kun on niin mon­ta muutakin lakisääteistä tehtävää kuin avosairaanhoidon vastaanotto.

Uusia ideoita miettivien olisi hyvä muistaa, mitä kaikkea terveyskeskus Suomessa tekee. Kiitokset Kristiina Patjalle, joka on koonnut nämä yhteen.

Ennaltaehkäisevät lakisääteiset tehtävät: neuvolan ja koulun ikäkausitarkastukset, ikääntyvien tarkastukset, terveydentilatarkastukset (esim. ajokortti, kutsunta), rokotukset, seulonnat sekä suunterveydenhuolto.

Avosairaanhoito: sairauksien diagnostiikka ja hoito, so­siaalietuudet (erilaiset lausunnot ja hakemukset), kuntoutuspalvelujen arviointi ja palveluohjaus, vieroitushoidot, päivystys ja suunterveydenhuolto.

Läheteohjaus erikoissairaanhoitoon ja jatkohoito avoterveydenhuollossa. Meiltä ei käännytetä ketään pois.

Ikääntyvien terveydenhuolto: laitosten terveyspalvelut ja palveluasuntojen lääkäripalvelut, kotisairaala ja omaishoitajien tarkistukset.

Työttömien terveystarkastukset ja yrittäjien työterveyshuolto kuuluvat terveyskeskukselle.
Erityisryhmien hoito: olemme lakisääteisesti yhteistyössä mukana vammaispalveluissa, pakolaisten palveluissa sekä mielenterveyspalveluissa.

Apuvälineet liikkumiseen ja arkitoimintoihin sekä omahoitotarvikejakelu: muun muassa vaipat, haavanhoitotarvikkeet ja katetrit kuuluvat terveyskeskuksen kontolle.

Ensihoitokin kuuluu terveyskeskukselle sairaahoitopiirin ohjauksen mukaan, samoin po­ti­las­turvallisuus, laadunseuranta ja tilastotuotanto, sekä viranomaistyö ja asiantuntijatyö kunnan sisällä ja kansallisesti.

Kaikki yllä mainittu on siis lakisääteistä.

Ihan itse, ilman pakkoa tk-lääkärit hoitavat vielä konsul­toinnin (ei ole konsultointia, joka ei kuuluisi yleislääketieteen alaan) ja palvelujen koordinaation sekä tietojärjestelmät ko­konaisuutena.

Näiden kaikkien tehtävien toteuttaminen vaatii paljon työ­tä ja rahaa. Tehtävien suuri määrä selittää osin sen, miksi avo­sairaanhoidon ydintehtävästä, sairauksien diagnosoinnista ja hoidosta, usein nipistetään, kun muut tehtävät työllistävät.

Meitä on vajaat 4 000 terveyskeskuslääkäriä. Vuonna 2018 vastaanotto­käyntejä terveyskeskuslääkäreille tehtiin 6,44 miljoonaa, eli noin 1 625 per lääkäri, ja vaje huomioiden 1 724 (täs­sä luvussa vastaanottokäynnit, työpaikkakäynnit, sairaala­käynnit ja kotikäynnit, 1). Pelkästään reseptejä kirjoitamme noin 5 700 vuodessa (2). Puhelinkontakteja oli 1 628 404.
Ihan kunnioitettava määrä.

Meidän kannattaisi nyt yhdessä pohtia sitä, miten saatavuus saadaan tavoitteisiin. Terveyskeskuslääkärien virko­jen mää­rän on vastattava työmäärää. Sen myötä yhä useam­pi kol­le­ga uskaltautuu terveyskeskustyöhön. Sitoutu­minen tapahtuu sitten työpaikalla.

Ilmaiseksi tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä, ja toteutuksessa tarvittaneen moniakin eri keinoja. Emme voi vain jäädä odottamaan pelastusrengasta, vaan meidän pitää olla itse rakentamassa toimivaa perusterveydenhuoltoa! Muuten on vaara, että vene kaatuu ja perusterveydenhuolto hukkuu.

Jaana Puhakka

1 Avohilmo, perusterveydenhuollon käynnit palveluntuottajittain, THL  2 Kela