Työtä yleislääkärin hyväksi
Tätä kirjoittaessani olemme yhdessä hallituksen ja toimiston kanssa saaneet valmiiksi toimintakertomuksen ja -suunnitelman, jotka viimeistelemme vielä yhdistyksen suunnittelukokouksessa. Niitä kootessaan ymmärtää, kuinka paljon olemme yhdessä tehneet.
Yleislääkäripäivät, Kevätkoulutus ja Yleislääkäri-lehti ovat kaikille tuttuja. Lisäksi on paljon muutakin.
Ajattelin tällä kertaa avata, millaista työtä aktiivit jäsenemme tekevät järjestömme nimissä edistääkseen yleislääkärien asioita.
Ensinnä on tietysti omalääkärimalli, jonka edistäminen kaikilla rintamilla on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. Uskon vakaasti, että mallin toteutuminen olisi hyvä asia myös yleislääkärikunnalle.
Viime vapun jälkeinen vuosi on ollut edunvalvonnan suhteen rauhallinen. Saimme uuden, hyvän sopimuksen, ja neuvottelut siirtyivät taka-alalle. Harmonisoinnin keskeneräisyys hieman huolestuttaa – rahat loppuivat kesken, niin isoja ovat palkkaerot olleet. Nykyinen palkkaporrasjärjestelmä on edellistä läpinäkyvämpi ja siten oikeudenmukaisempi. Korjauksia ehditään tehdä tulevina vuosina, virkaehtosopimuksen toimivuutta arvioidaan nyt.
Suoritejärjestelmää kyseenalaistetaan usein, toistaiseksi se on vaikuttanut toimivalta tavalta saada palkkaan liikkuvuutta niin työnantajan kuin työntekijöidenkin kannalta. Ongelmakohtia ovat tilanteet, joissa jostain syystä suoritteita ei ole, esimerkiksi osastotyössä tai kehittämistehtävissä. Suoritteiden määrän vaihdellessa paljon pienenee poissaolokorvaus suhteessa liikaa. Aina pitäisi kompensoida. Seuraamme tätä kaikkea hyvissä asemissa, ja vuoden alusta alkoi uusi luottamusedustajakausi.
"Omalääkärimallin edistäminen kaikilla rintamilla on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme."
Terveyspolitiikan (terpo) osalta on ollut paljon työtä. Maamme hallitukselta on tullut liukuhihnalta uusia esityksiä, ja terpo-ryhmämme on urakoinut lausuntoja ympäri vuoden. Välillä kantaamme jopa kysytään. Lausumisaika on usein varsin lyhyt. Joihinkin esityksiin on pyydetty kannanottoa STM:n lisäksi myös eduskunnan sote-valiokuntaan. Jotkut kokonaisuudet ovat olleet niin suuria, että olemme yhdessä arvioineet Lääkäriliiton lausunnon riittävän. Asioiden koskettaessa koko kollegakuntaa on liiton lausunto tuonut koko lääkärikunnan kannan selkeästi esiin, esimerkkinä tästä on valmiuslaki.
Osallistuimme myös STM:n pyynnöstä kuulemistilaisuuksiin varmuusvarastojen lääkevalikoimista. Yleislääkäreinä meille kuului kaikkien eri lääkeryhmien kuulemiset.
Viime aikoina olemme olleet mukana yhdessä muiden järjestöjen (NLY, SELY ja SML) kanssa tekemässä kannanottoa koulutuspaikkojen määrän arvioinnista (1). Olimme mukana myös Lääkäriliiton ja muiden järjestöjen yhteisessä kannanotossa lääkärin psykologisesta turvallisuudesta (2). Nämä ovat erittäin tärkeitä, ajankohtaisia ja yhteisiä aiheita molemmat.
Lisäksi GPF:n hallituksen jäsenet arvioivat jokaisen uuden Käypä hoito -suosituksen yleislääkärin näkökulmasta – ei ihan pieni urakka sekään. Puheenjohtajana olen todella kiitollinen kaikille osallistuneille. Aina on löytynyt halukkaita kirjoittajia ja kommentoijia, välillä hyvin lyhyelläkin varoitusajalla.
Aurinkoista kesää ja hyvää kesälomakautta kaikille. Muistakaa pitää hyvää huolta kesäkollegoista!
Jaana Puhakka, puheenjohtaja, Suomen yleislääkärit GPF ry
1. NLY:n, SML:n, SELY:n ja GPF:n yhteinen kannanotto 23.2.2026: Koulutusmäärien nostojen tulee perustua todelliseen tarpeeseen.
2. Lääkäriliitto, kannanotot 19.3.2026: Psykologinen turvallisuus on laadukkaan lääkärikoulutuksen ja lääkärien työhyvinvoinnin kulmakivi.
