Tervyeskeskuslääkäri – mitä jatkossa tilalle?

Terveyskeskukset ovat pian historiaa, kun sote-uudistus etenee. Tilalle on tulossa sosiaali- ja terveyskeskuksia, hyvinvointikeskuksia, perhekeskuksia, varmasti on myös muita nimikkeitä. Miten suhtaudumme jatkossa nimikkeisiin terveyskeskuslääkäri ja yleislääkäri?

Kollegat Kaila, Mäkelä ja Heikkilä nostivat keskuste­luun lääkäreiden nimikkeistön vuonna 2021 (1), kollega Pekkala nimik­keen terveyskeskuslääkäri (2), ja tästä jatkoivat kollegat Larivaara ja Lantto ottaen pohdiskeluun mukaan myös eri­kois­alamme nimen, yleislääketiede (3).

Kysymys ei ole lainkaan yksinkertainen. Nimikkeisiin si­sältyy paljon tunteita. Ei ole yhdentekevää, mitä nimeä lää­käristä käytetään. On hyvä erottaa tutkinto-, ammatti- ja tehtävä­nimike, kuten kollegat Kaila ynnä muut artikkelissaan kirjoittavat (1). On myös huomioitava, että yleislääkäristä puhuttaessa saatetaan tarkoittaa lääkäriä tai voidaan tarkoittaa yleislääkäritasoista vastaanottopalvelua yksityisellä terveysasemalla.

Perusajatuksena tulisi pitää selkeyttä: olisi hyvä, jos sekä potilas että toiset työntekijät tietäisivät kohtuullisen hyvin, mikä on kyseisen nimikkeen omaavan lääkärin rooli organisaatiossa.

Yleislääketieteeseen erikoistuneiden kannalta on kiusallista, että samalla nimellä kutsutaan vastavalmistunutta, erikoistumatonta lääkäriä. Vaikuttaa siltä, että entistä suurempi osa kollegoista ei halua erikoistua millekään erikoisalalle. Yleislääkäri-nimikkeelle on käyttöä.

Haluammeko jatkossa kutsua lääkäreitä organisaation nimen mukaan? Miten suhtaudumme muiden alojen erikoislääkäreihin, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveyskeskuksissa? Entä perhekeskuksen lääkäri, onko hänellä nimike työpaikan mukaan? Sosiaalityöntekijät eivät luultavasti vaihda nimeään hyvinvointityöntekijöiksi. Olisiko terveyskeskuslääkäri tehtävänimikkeenä kuitenkin paras ja kuvaisi parhaiten yleislääkärin työtä hyvinvointialueella? Kollega Pekkalan ehdotuksen (2) mukaan tätä voisi tarkentaa nimikkeellä erikoislääkäri, erikoistuva lääkäri tai lääkäri ja erikoisalan liittää nimikkeeseen mukaan. Tämä olisi silloin linjassa erikoissairaanhoidon käytäntöjen kanssa. Eli lääkäriä nimitettäisiin: N.N., terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri. Samalla nimikkeellä voitaisiin kutsua sekä neuvola- että vastaanottotyötä tekeviä lääkäreitä. Vuodeosastot ovat monessa paikkaa siirtyneet sairaalaorganisaatioihin, joten siellä osastonlääkäri ja erikoistuva lääkäri olisivat loogisia nimikkeitä.

Kela-korvauksia maksetaan vain vähän yksityispuolen vastaanottokäynneistä, mutta muilla vakuutusyhtiöillä on vakuutuksissaan jaottelua erikoislääkärin ja yleislääkärin vastaanottoon tuotetta tarkoittaen. Olisiko jatkossa ehkä mah­dollista kes­kustella yhtiöiden kanssa nimestä ”lääkärin vastaanotto” yleis­lääkärin vastaanoton tilalle? Silloin yksityisellä puolella voitaisiin nimikkeissä noudattaa samaa logiikkaa kuin julkisel­la ja tilanne olisi potilaalle mahdollisimman selkeä. Tässä asias­sa on syytä kuulla yksityispuolella toimivien kollegoiden mielipidettä.

•••

Tämä on viimeinen lehti, jonka vastaavana päätoimittajana toimin. Kesän jälkeen viestikapulan ottaa Ilkka Aahos Keusotesta. Me­nes­tystä Ilkalle ja lehdelle tulevaisuudessa!

Kiitos lukijoille kaikista näistä vuosista! On ollut suuri kunnia saada tehdä Yleislääkäri-lehteä yleislääkäreille ja muille kollegoille. Kiitos myös vuosien varrella toimituskunnassa ja GPF:n hallituksissa jäsenenä olleille. Erityiskiitos toimitussihteeri Päivi-Maarit Luukkoselle ja ilmoitusvastaava Visa Salojärvelle hienosta yhteistyöstä!

Tero Harjuntausta

Lähteet

1 Kaila M, Mäkelä M, Heikkilä T. Lääkärien nimikkeet ja osaaminen. Suom Lääkäril 2021;76:1959–65.

2 Pekkala J. Terveyskeskuslääkärin nimike tulisi uudistaa. Suom Lääkäril 2023; 78:519–20.

3 Larivaara P, Lantto P. Mikä nimeksi sote-lääkärille? Suom Lääkäril 2023; 78: 698