Säännöt
Yhdistyksen tarkoitus
1 §
Yhdistyksen nimi on Suomen Yleislääkärit – Allmänläkare i Finland – GPF ry.
Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja sen virallinen kieli on suomi.
Yhdistykseen voivat kuulua Suomen Lääkäriliiton jäsenet.
2 §
Yhdistyksen tarkoituksena on
- liittää sekä julkisessa että yksityisessä perusterveydenhuollossa työskentelevät lääkärit kollegiaaliseksi kokonaisuudeksi,
- valvoa jäsentensä yhteiskunnallisia ja yleisiä taloudellisia etuja,
- parantaa jäsentensä ammattitaitoa, pätevyyttä ja vastuuntuntoa sekä parantaa perusterveydenhuollossa työskentelevien lääkäreiden toimintaedellytyksiä ja palkkausta.
- kehittää täydennyskoulutusta.
- myötävaikuttaa perusterveydenhuollon kehittämiseen sekä väestön terveyden parantumiseen Suomessa
Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys voi harjoittaa julkaisutoimintaa, järjestää täydennyskoulutus-, kokous-, esitelmä- ja neuvottelutilaisuuksia sekä tutustumismatkoja jäsenilleen, antaa lausuntoja ja tehdä esityksiä mm. Suomen Lääkäriliitolle ja viranomaisille. Yhdistys edustaa jäseniään suhteessa muihin ammatillisiin yhteenliittymiin valvoen jäsenistön etuja sekä ryhtyy lääkärikunnan yhteisiä pyrkimyksiä edistäviin toimenpiteisiin.
Jäsenyys ja jäsenmaksu
3 §
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen lääkäri, joka on Suomen Lääkäriliiton jäsen. Jäseneksi liittymisen hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Yhdistyksen opiskelijajäseniksi voidaan kutsua myös neljännen vuosikurssin suorittaneita lääketieteen opiskelijoita kaikista lääketieteellisistä tiedekunnista. Lääketieteen opiskelijoiden kutsumisprosessin yksityiskohdista ja jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus.
Yhdistys voi kutsua myös kunniajäseniä. Ehdotuksen kunniajäseneksi vuosikokoukselle tekee hallitus omasta tai jonkun tai joidenkin yhdistyksen jäsenten aloitteesta. Ehdotuksen hyväksytyksi tulemiseen vaaditaan vähintään ¾ enemmistö vuosikokouksen läsnä olevista äänivaltaisista jäsenistä.
4 §
Jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä, hänen on ilmoitettava siitä yhdistyksen hallitukselle tai puheenjohtajalle, taikka ilmoitettava erosta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Eronnut jäsen on vapaa jäsenmaksun suorittamisesta seuraavan vuoden alusta lähtien.
Hallitus voi erottaa yhdistyksestä jäsenen, joka on kahtena vuotena laiminlyönyt jäsenmaksun suorittamisen.
Jos yhdistyksen jäsen on lääkärintointa harjoittaessaan tai muuten esiintynyt sopimattomasti, yhdistyksen arvoa alentavasti, käyttäytynyt epäkollegiaalisesti, jättänyt noudattamatta yhdistyksen sääntöjä tai yhdistyksen elinten päätöksiä, hänelle voidaan hallituksen päätöksellä antaa varoitus tai hänet voidaan erottaa yhdistyksestä.
Erottaminen voi olla määräaikainen tai lopullinen rikkomuksen laadusta riippuen. Ennen päätöksen tekemistä hallituksen tulee kuulla asianomaista.
Jäsenet ovat velvollisia maksamaan yhdistyksen vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun.
Jäsenmaksuvelvollisuutta ei ole 1) pysyvästi työkyvyttömäksi tulleilla jäsenillä 2) kunniajäsenillä.
Hallitus määrää vuosittain eläkeläisjäsenien jäsenmaksun, joka on alempi kuin varsinaisilla jäsenillä.
Hallitus voi kuitenkin alentaa sellaisten jäsenten jäsenmaksua, joiden maksukyky on väliaikaisesti alentunut, esim. asevelvollisuus tai äitiysloma tai muu vastaava syy. Hallitus päättää edellä mainituista alentamisperusteista vuosittain järjestäytymiskokouksessaan.
Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Opiskelijajäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa. Opiskelijajäsenyys muuttuu jäsenen suostumuksella varsinaiseksi jäsenyydeksi, kun henkilö on saanut yleislääkärin oikeudet, minkä jälkeen jäsenmaksun suoritettuaan jäsenellä on oikeus äänioikeuteen yhdistyksen kokouksissa.
Yhdistyksen toiminta / organisaatio
5 §
Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi alkaa tammikuun 1. päivänä ja päättyy joulukuun 31. päivänä.
Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous ja yhdistyksen toimeenpanevana elimenä on yhdistyksen hallitus.
Hallitus voi nimetä työryhmiä valmistelemaan hallituksessa käsiteltäviä asioita.
Paikallista toimintaa varten yhdistyksellä on aluetoimikuntia, joiden toimialueet ja kokoonpanon hallitus vahvistaa.
Yhdistyksellä voi olla pääsihteeri ja hallitus voi talousarvion puitteissa valita myös muita toimihenkilöitä.
Vuosikokous
6 §
Yhdistyksen vuosikokous pidetään hallituksen määräämänä ajankohtana maaliskuun - toukokuun aikana.
Yhdistyksen jäsenen, joka haluaa saada jonkin asian vuosikokouksen käsiteltäväksi, on jätettävä se kirjallisesti hallitukselle ennen tammikuun loppua.
7 §
Vuosikokouksesta on ilmoitettava vähintään 30 päivää ennen kokousta yhdistyksen ja Suomen Lääkäriliiton julkaisemassa aikakausilehdessä. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Vuosikokouksen avaa yhdistyksen puheenjohtaja. Vuosikokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Sihteerinä toimii pääsihteeri tai vuosikokouksen valitsema muu henkilö.
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta edellisenä tilikautena
2. Tilintarkastajien lausunnot, tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja pääsihteerille edelliseltä tili- ja toimintavuodelta
3. Seuraavan toimintavuoden talous- ja toimintasuunnitelman vahvistaminen sekä jäsenmaksuista päättäminen
4. Hallituksen palkkioista sekä matka- ja päivärahakorvauksista päättäminen
5. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten valinta erovuoroisten tilalle
6. Tili- ja toimintavuoden tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valinta ja heidän palkkioistaan päättäminen
7. Hallituksen valmistelemat muut asiat
8 §
Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää.
Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle viimeistään viisitoista päivää ennen kokousta yhdistyksen ja Suomen Lääkäriliiton julkaisemassa aikakausilehdessä tai kirjeellä yhdistyksen jäsenille.
Hallitus
9 §
Yhdistyksen toimintaa johtaa hallitus, jonka muodostavat vuosittain valittava yhdistyksen puheenjohtaja ja kaksitoista kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittavaa jäsentä. Erovuorossa on vuosittain puolet hallituksen jäsenistä.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, joka puheenjohtajan ollessa estyneenä toimii puheenjohtajana.
10 §
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai vähintään kolmen hallituksen jäsenen sitä kirjallisesti pyytäessä.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä kuusi jäsentä ovat kokouksessa läsnä.
Hallituksen jäsenten matkakulut korvataan ja päiväraha suoritetaan vuosikokouksen päätösten mukaan.
11 §
Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi mitä johtuu yhdistyslaista ja näiden sääntöjen erityisistä säännöksistä:
1. Toteuttaa yhdistyksen tarkoitusta
2. Hoitaa yhdistyksen asioita ja edustaa sitä
3. Toteuttaa yhdistyksen kokouksen tekemät päätökset
4. Hoitaa yhdistyksen taloutta ja hallintoa ja huolehtia siitä, että tilit päätetään kultakin tilivuodelta ja ennen seuraavan helmikuun loppua jätetään tilintarkastajille
5. Määrätä vuosikokouksen aika ja paikka sekä valmistella siellä käsiteltäväksi tulevat asiat
6. Antaa vuosikokoukselle kertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä tili- ja toimintavuodelta ja toimintasuunnitelma seuraavalle tili- ja toimintavuodelle
7. Antaa yhdistyksen jäsenille neuvoja erityisesti perusterveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä
8. Päättää yhdistyksen toimihenkilöiden palkkaamisesta, tehtävistä vapauttamisesta, työehdoista ja tehtävien jaosta.
9. Ottaa yhdistyksen puolesta vastaan lahjoituksia ja testamentteja, jolloin niistä on ilmoitettava seuraavalle yhdistyksen kokoukselle.
Tilintarkastajat
12 §
Yhdistyksellä tulee olla kaksi tilintarkastajaa, joista toisen tulee olla keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT) tai tilintarkastusyhteisö sekä kaksi varatilintarkastajaa. Tilintarkastajien on vuosittain kaksi viikkoa ennen vuosikokousta jätettävä hallitukselle kirjallinen lausunto yhdistyksen talouden ja rahavarojen hoidosta viimeksi kuluneelta tili- ja toimintavuodelta sekä samalla tehtävä ne huomautukset ja ehdotukset, joihin tilintarkastus on antanut aihetta.
Nimenkirjoitus
13 §
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja pääsihteeri yhdessä tai jompikumpi yhdessä jonkun hallituksen jäsenen kanssa.
Vaalit ja äänioikeus
14 §
Yhdistyksen ja hallituksen kokouksissa ratkaisee äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni paitsi henkilövaaleissa arpa. Vaalit on pyydettäessä toimitettava suljetuin lipuin. Opiskelijajäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa.
Äänioikeuden käyttäminen edellyttää, että jäsen on ilmoittanut yhdistykselle etukäteen osallistumisestaan kokoukseen vähintään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.
Jäsen tai jäsenen laillinen edustaja voi valtakirjalla äänestää yhden toisen jäsenen puolesta.
Yhdistyksen varat
15 §
Toimintansa tukemiseksi tai tarkoitusperiensä toteuttamiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä tehdä sijoituksia.
Kertyneistä varoista hallitus voi harkintansa mukaan antaa avustuksia ja stipendejä yhdistyksen jäsenille sekä tehdä lahjoituksia sellaisiin tarkoituksiin, jotka edistävät yhdistyksen toimintaa tai ovat yhdistyksen jäsenten työtä lähellä. Avustuksiin, apurahoihin ja lahjoituksiin saa kuitenkin käyttää vain pääoman tuottoja ellei yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä toisin päätä.
Säännöt ja yhdistyksen purkautuminen
16 §
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta voidaan tehdä yhdistyksen vuosikokouksessa. Sääntöjen muutoksesta on mainittava kokouskutsussa ja päätös on tehtävä vähintään 3/4 enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä.
17 §
Päätös yhdistyksen purkautumisesta on tehtävä vähintään ¾ äänten enemmistöllä kahdessa perättäisessä vähintään kahden viikon väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa ja päätöksestä on äänestettävä suljetuin lipuin.
18 §
Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, siirtyvät yhdistyksen jäljelle jääneet varat Suomen Lääkäriliiton haltuun näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittujen tarkoitusten saavuttamiseksi ja lahjoittajien sekä testamenttien tarkoituksiin käytettäväksi.
19 §
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.