Yleislääkäri-lehden tieteellinen osasto

Yleislääkäri-lehti julkaisee tieteellisiä alkuperäistutkimuksia, jotka käsittelevät yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon näkökulmasta merkityksellisiä tutkimuskysymyksiä ja täyttävät tieteellisen raportin kriteerit. Yleislääkäri-lehden JUFO-luokitus on 1.

Yleislääkäri-lehti pyrkii mahdollisimman nopeaan arviointimenettelyyn julkaisuviiveen minimoimiseksi. Toivomme, että kirjoittajat toimisivat samalla periaatteella saatuaan kommentit toimitukselta.

Tieteellinen toimitus 2021

Lehden päätoimittaja: Tero Harjuntausta, tero.harjuntausta@elisanet.fi, gsm 050 339 6688


Tieteellisen toimituksen kokoonpano

Arja Helin-Salmivaara, dosentti, koulutusylilääkäri, HUS, perusterveydenhuollon yksikkö, tieteellinen päätoimittaja, arja.helin-salmivaara@hus.fi

Tuomas Koskela, professori (tenure track), Tampereen yliopisto ja ylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö, tuomas.koskela@tuni.fi

Ilona Mikkola, LT, terveyskeskuslääkäri, Rovaniemen kaupunki ja Käypä hoito –toimittaja,
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, ilona.mikkola@rovaniemi.fi

Yleislääkäri-lehden vertaisarviointimenettely

Arviointimenettely noudattaa kansainvälisten tieteellisten sarjojen menettelyä. Lehden tieteellisessä osassa julkaistaan suomen-, ruotsin- tai englannin kielellä laadittuja alkuperäistutkimuksia ja systemoituja katsauksia.

Käsikirjoitusten tulee sisältää vain havaintoja, joita aikaisemmin ei ole julkaistu. Raportoitavan tutkimuksen tulee täyttää tutkimuseettiset vaatimukset. Käsikirjoitukset, joita ei ole laadittu Yleislääkäri-lehden ohjeiden mukaan (alla), palautetaan korjattaviksi ennen niiden arviointia.

• Käsikirjoitukset lähetetään tieteelliselle päätoimittajalle.

• Tieteellinen toimitus lähettää käsikirjoitukset arvioitavaksi kahdelle riippumattomalle arvioitsijalle.

• Saadut arvioinnit ja tieteellisen toimituksen kommentit lähetetään kirjoittajille.

• Heitä pyydetään vastaamaan arvioitsijoiden ja toimituksen kommentteihin sekä tarvittaessa muokkaamaan käsikirjoitusta.

• Käsikirjoitus palautetaan tieteelliselle päätoimittajalle.

• Mikäli toimitus arvioi, että käsikirjoitukseen on tehtävä tässä vaiheessa vielä vähäisiä muokkauksia, se lähetetään kirjoittajille uuden arvioinnin kera.

• Tieteellinen toimitus päättää käsikirjoituksen julkaisusta.

Mikäli tieteellisen toimituksen jäsen kuuluu lehdelle tarjotun käsikirjoituksen tutkijaryhmään tai hän jäävää itsensä muista syistä kyseisen käsikirjoituksen käsittelystä, tieteellisen toimituksen muut jäsenet hoitavat edellä kuvatut tehtävät.

Alkuperäistutkimuksen kirjoitusohje

Käsikirjoituksen muotoilu

Alkuperäistutkimuksessa ja systemoidussa katsauksessa saa olla korkeintaan 18 000 merkkiä välilyönnit mukaan lukien (taulukot ja kuviot pois lukien). Käsikirjoituksen tulee olla kieliasultaan ja ilmaisultaan viimeistelty. Teksti kirjoitetaan 2-rivivälillä sivun asetuksilla A4. Vasemmalle jätetään 5 cm:n levyinen marginaali.

Vierasperäisiä sanoja on vältettävä, jos on olemassa hyvä suomenkielinen vastine. Lyhen­teiden käyttö ei ole suositeltavaa. Vain tavallisimpia lyhenteitä (esim. EKG, CRP) voi käyttää selittämät­tä, muuten nimitys kirjoitetaan ensi kerran ko­konaan ja perään merkitään sulkeisiin lyhen­ne, jota tekstissä myöhemmin käytetään.

Kirjoituksessa mainituista laitteista merki­tään sulkeisiin myös laitteen merkki ja valmis­taja. Lääkkeistä käytetään ensisijaisesti vaikutta­van aineen geneeristä nimeä, vain poikkeusta­pauksissa kauppanimeä.

Kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi, se lähetetään Word-muodossa tieteelliselle
päätoimittajalle Arja Helin-Salmivaaralle.

Käsikirjoituksen otsikointi ja rakenne

1. Otsikkosivu
Otsikkosivun tulee sisältää käsikirjoituksen otsikon lisäksi kaikkien kirjoittajien nimet, oppiarvot, ammatit ja työpaikat. Sivun alaosassa tulee esittää yhteyshenkilön nimi, osoite-, puhelin- ja sähköpostitiedot. Otsikkosivun yläosaan merkitään käsikirjoituksen sanojen lukumäärä.

2. Lyhennelmä
Toiselle sivulle kirjoitetaan korkeintaan 150 sanaa sisältävä lyhennelmä, jonka tulee sisältää seuraavat osat: tausta, tavoitteet, aineisto ja menetelmät, tulokset sekä johtopäätökset. Lyhennelmäsivun alaosaan merkitään 3-5 avainsanaa.

Käsikirjoitukseen liitetään myös englanninkielinen tiivistelmä (mikäli kirjoitus on suomeksi tai ruotsiksi).

3. Muun käsikirjoituksen jäsentely
Muu käsikirjoitus jäsennetään siten, että se sisältää seuraavat osat: johdanto tai kirjallisuuskatsaus, tavoitteet, aineisto ja menetelmät, tulokset, pohdinta ja mahdolliset kiitokset. Johdanto aloitetaan kolmannelta sivulta. Aineistoa ja menetelmiä kuvattaessa tulee tarvittaessa esittää, mikä eettinen toimikunta on hyväksynyt tutkimussuunnitelman, miten tutkittavat informoitiin sekä miten tutkittavat antoivat suostumuksensa osallistua. Tulososassa voidaan käyttää väliotsikointia. Pohdintaosassa tulee kriittisesti pohtia aineiston edustavuutta sekä käytettyjen menetelmien luotettavuutta. Saatuja tuloksia tulee vertailla aikaisempiin havaintoihin ja tulosten merkitystä tulee arvioida kriittisesti.

4. Kirjallisuusviitteet

Käsikirjoituksessa tulee noudattaa Vancouver-järjestelmää (esim. Br Med J 1991:302;338-341). Kirjallisuusviitteet kirjoitetaan käsikirjoituksen loppuun numerojärjestyksessä. Viitteet merkitään siinä järjestyksessä, kun ne esiintyvät ensimmäisen kerran tekstissä. Viitteet numeroidaan tekstissä. Suositeltava viitteiden maksimimäärä on 30.

Seuraavassa esimerkkejä viitteiden esittämisestä.

Lehtiartikkeli:

1 Ben-Shlomo Y, White I, McKeigue PM. Prediction of general practice workload from census based social deprivation scores. J Epidemiol Community Health 1992;46:532-6


Kirja tai artikkeli kirjassa:

2 Armitage P, Berry G. Statistical methods in medical research. Oxford: Blackwell Scientific Publications, 1987: 194.

3 Wisniewski HM, Sturman JA. Neurotoxicity of aluminum. In: Gielmad IIJ, ed. Aluminum and health. A critical rewiew. New York: Marcel Decker, 1989: 125-6.

4 Brooke OG. Malnutrition and body temperature in Jamaican children. London: University of London, 1973, MD Thesis.

Mikäli kirjoittajia on neljä tai useampia, merkitään kolmen ensimmäisen kirjoittajan nimet ja näiden jälkeen ym. Aikakauslehtien nimet lyhennetään MEDLINE-tietokannan mukaisesti.


5. Taulukot ja kuviot

Taulukot sijoitetaan käsikirjoituksen loppuun, kukin taulukko omalle, erilliselle sivulleen. Ne numeroidaan juoksevasti siinä järjestyksessä, missä ne esiintyvät tekstissä. Taulukon otsikon tulee ilmaista lyhyesti taulukon olennainen sisältö irrallaankin tekstistä. Desimaaliluvuissa käytetään pilkkua.

Taulukko pitää voida ymmärtää ilman, että lukee artikkelia samaan aikaan. Tekstissä ei toisteta taulukon sisältöä.

Taulukon otsikkoteksti, sarakeotsikko-osa ja taulukkoriviosa erotetaan toisistaan vaa­kalinjoin; pystylinjoja ei taulukoissa käytetä. Taulukossa käytettävät lyhenteet on selitettävä, vaikka ne olisi selitetty tekstissä. Mahdolliset kirjallisuusviitteet merkitään samalla tavalla kuin tekstissä.

Taulukot tulee laatia tekstinkäsittelyohjelman taulukkotoiminnolla ilman monimutkaisia muotoiluja.

Myös kuviot numeroidaan juoksevasti ja piirretään omille sivuilleen käsikirjoituksen loppuun. Niiden otsikot kirjoitetaan omalle, erilliselle sivulle. Viimeisessä käsikirjoitusvaiheessa kuvioiden tulee olla viimeisteltyjä ja painovalmiita. Ensimmäisessä vaiheessa voidaan lähettää painovalmiin kuvion valokopio.

Taulukoita ja kuvioita saa olla maksimissaan yhteensä viisi (5) kappaletta.

6. Sidonnaisuusilmoitukset

Yhteyskirjoittajan tulee välittää sidonnaisuuslomake muille artikkelin kirjoittajille. Jotta käsikirjoitus voidaan julkaista, on kaikkien kirjoittajien lähetettävä omilla tiedoilla täydennetty sidonnaisuuslomake tieteelliselle päätoimittajalle sähköpostin liitteenä. Sidonnaisuus-lomakkeet lähetetään viimeistään välittömästi julkaisupäätöksen jälkeen. Yleislääkäri-lehden toimitus tuottaa kirjoittajien sidonnaisuustekstit, jotka julkaistaan artikkelien lopussa. Tekstit lähetetään kirjoittajien nähtäväksi taittoversion tarkistusvaiheessa.

7. Saateteksti

Käsikirjoitus lähetetään saatteen kera. Saatteen mukana tulee esittää kunkin kirjoittajan panos tutkimuksessa, kuten tutkimussuunnitelman laatimisessa, aineiston kokoamisessa, tulosten analysoinnissa ja raportoinnissa. Saatteessa tulee todeta, että kyseisiä havaintoja ei ole aikaisemmin julkaistu. Mikäli havaintoja on julkaistu jollakin muulla tavalla aikaisemmin (esimerkiksi posteri-esityksessä), se tulee kertoa. Tässä osassa tulee esittää myös tutkimuksen rahoittajat sekä luettelomaisesti kirjoittajien sidonnaisuudet.

Kaikki artikkelin taittoa koskevat kysymykset voi osoittaa toimitukseen toimitussihteeri Päivi-Maarit Luukkoselle osoitteella paivi-maarit.luukkonen@fimnet.fi

Materiaalin uudelleenkäyttö

Yleislääkäri-lehdellä on julkaisemaansa materiaaliin tekijänoikeudet. Lupa julkaistun aineiston uudelleenkäyttöön (esim. kuvioiden tai taulukoiden kopiointi sellaisenaan) myönnetään tapauskohtaisesti. Pyyntö tulee ensin osoittaa kirjoittajalle varmistaen hänen ja mahdollisen muun kirjoittajakunnan suostumus. Tämän jälkeen pyynnön voi osoittaa Yleislääkäri-lehden päätoimittajalle lopullista lupaa koskien.

Yliopistot voivat rinnakkaistallentaa tutkijoidensa Yleislääkäriin kirjoittamat artikkelit avoimiin julkaisuarkistoihinsa PDF-muodossa. Niissä tulee näkyä, että tutkimus on julkaistu Yleislääkäri-lehdessä. Alkuperäistutkimukset ovat avoimia heti sen jälkeen, kun ne on julkaistu painetussa lehdessä, ja ne voidaan myös rinnakkaistallentaa heti julkaisun jälkeen.

Vertaisarviointitunnus

Tieteellisten seurain valtuuskunta on myöntänyt Yleislääkäri-lehden tieteellisille vertaisarvioiduille kirjoituksille vertaisarviointitunnuksen käyttöoikeuden. Olemme ottaneet tunnuksen käyttöömme ja sitoudumme noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja.

https://www.tsv.fi/fi/palvelut/vertaisarviointitunnus

Väitöskirjaesittelyt

Tieteellisessä osiossa julkaistaan myös yleislääketieteen oppiaineen piirissä tohtorin tutkintonsa suorittaneiden väitöskirjatutkimusten esittelyjä .