Neuvola 100 vuotta

Lasta odottavien ja lapsiperheiden ainutlaatuinen terveyspalvelu

Suomalainen, kaikkien aikojen paras innovaatio neuvola täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Neu­vo­lan juuret ovat jo 1800-luvun puolella, mutta ensimmäinen lastenneuvola perustettiin Hel­sin­kiin vuonna 1922. Man­ner­heimin Lasten­suo­je­lu­liitolla ja lastenlääkäri Arvo Ylpöllä oli neuvolan kehittämisessä suuri merkitys. Neuvola-nimityksen keksijä on professori Viljo Rantasalo, jonka osuus neuvoloiden edistämisessä oli myös merkittävä.

Arvo Ylppö oli perehtynyt sosiaaliseen lastenhoitotyöhön Saksassa ja halusi soveltaa oppejaan suomalaisten perheiden hyväksi. Tuolloin 1900-luvun alkupuolella Suomessa imeväis-, lapsi- ja äitikuolleisuus olivat korkealla tasolla. Alhainen elintaso, huono hygienia, tuberkuloosi ja kulkutaudit olivat kansanterveydelle vakavia ongelmia, ja terveydenhuoltojärjestelmämme oli vielä kehittymätön.

Mannerheimin Lasten­suojeluliitto rakennutti ensimmäi­sen neuvolan Lastenlinnan halkoliiteriin remontoituun huoneeseen. Palveluihin kuuluivat äitiyskurssit, imetyksen ja vauvanhoidon opastus sekä lasten tarkastukset ja kehityksen seuranta kouluikään asti. Lisäksi uusille äideille lainattiin vauvanhoidon perustarvikkeita sisältäneitä kiertokoreja, jotka toimivat äitiysavustuksen edeltäjinä. Palvelut olivat maksuttomia ja avoi­mia kaikille perheille.

Neuvolatoiminnalle saatiin nopeasti äitien hyväksyntä ja hyviä tuloksia. Neuvoloiden lähialueilla lapsikuolleisuus laski kolmessa vuodessa 15 %:sta kolmeen prosenttiin. Ravit­se­muksen parantamisen ohella rokotukset olivat keskei­sessä roolissa. Hyvät kokemukset ja tulokset innostivat Mannerheimin Lastensuojeluliittoa perustamaan neuvoloita muuallekin, aluksi kaupunkeihin, mutta nopeasti myös maaseutukuntiin. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla oli keskeinen asema suomalaisen lastenneuvolatoiminnan järjestämisessä aina vuoteen 1944 saakka, jolloin laki neuvoloiden kunnallistamisesta annettiin.

Äitiysneuvolatoiminta käynnistyi 1926, kun lastenneuvolatoiminta oli päässyt hyvään alkuun. Neuvolat eivät kuitenkaan tavoittaneet läheskään kaikkia äitejä, mikä huolestutti myös päättäjiä. Niinpä vuonna 1937 säädettiin laki äitiysavustuksesta, ja avustusten jakaminen kytkettiin neuvoloiden terveystarkastuksiin. Näin odottavat äidit saatiin terveydenhuollon piiriin.

Neuvolan perustehtävä, olla mukana huolehtimassa odottavien ja lapsiperheiden hyvinvoinnista, ei ole vuosien saatossa muuttunut, mutta työn sisältö ja asiakaskunta sen sijaan on. Yhteiskunta on monikulttuurisempi ja myös uusavuttomampi kuin 100 vuotta sitten. Neuvolan asiak­kaana on nykyään paljon hyvinvoivia ja pärjääviä perheitä, mutta on myös paljon laaja-alaista tukea tarvitsevia äitejä, lapsia ja perheitä.

Nykyisin neuvolatyön järjestämistä ohjaavat niin ikään monet lait ja asetukset (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeet ja suositukset. Viimeisimpänä on julkaistu NEUKO-tieto­kanta (https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko), joka sisältää muun muassa uusin­ta näyttöön perustuvaa tietoa sekä kansalliset ohjeistukset ja suositukset äitiys- ja lastenneuvolan lääkäreiden ja terveydenhoitajien käyttöön.

Neuvola on kaikille perheille suunnattu tasa-arvoinen ja maksuton universaali palvelu. Suomalaiset arvostavat neuvo­laa. Lähes kaikki Suomessa lasta odottavat perheet ja alle kou­lu­ikäisten lasten perheet käyttävät neuvolapalveluita. Re­kisteritietojen perusteella neuvola tavoittaa 99,6 % raskaana olevista (Syntymärekisteri) ja 99,5 % alle kouluikäisen lapsen perheistä (AvoHilmo). Neuvola on todellakin ainutlaatuinen, suomalainen innovaatio, jonka tulokset ovat erinomaisia. Siitä ollaan kiinnostuneita myös kansainvälisesti.

Vas. Jaana Puhakka, Tiina Mäenpää

Raskausaika ja lapsen syntymä ovat isoja muutosvaiheita elämässä. Sen vuoksi perheet tarvitsevat paljon tietoa ja tukea. Useilta perheiltä puuttuvat lähellä olevat verkostot, jolloin on tärkeää, että ne saavat tukea neuvolasta tutuilta lääkäreiltä ja terveydenhoitajilta.

Hoidon jatkuvuus on tärkeää neuvolassakin, joka parhaimmillaan toimii yhdistetyssä neuvolatyössä raskauden alusta aina lapsen kouluikään asti. Säännöllisissä tapaamisissa jatkuvuus edistää luottamusta, avointa keskustelua ja varhaista tuen tarpeen tunnistamista. Neuvolatyössä tärkeää on koko perheen terveyden edistäminen, tukeminen ja kannustaminen.

Määräaikaisia terveystarkastuksia järjestetään äitiysneuvolassa raskausaikana ensisynnyttäjälle vähintään yhdeksän kertaa ja uudelleensynnyttäjälle vähintään kahdeksan. Näihin raskausaikaisiin käynteihin sisältyy yksi laaja terveystarkastus kaikille perheille ja kaksi lääkärintarkastusta.

Ensimmäistä lastaan odottavan tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse pyritään tekemään kotikäynti raskausaikana ja synnytyksen jälkeen, uudelleensynnyttäjälle synnytyksen jälkeen (1). Muita kotikäyntejä järjestetään tarpeen mukaan (2).
Lastenneuvolassa järjestetään alle kouluikäisille vähintään 15 määräaikaistarkastusta, joista viisi tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri yhdessä. Suun terveystarkastuksia tehdään kolme. Lisäksi vanhempia tuetaan vanhempainryhmien avulla. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi järjestetään tarvittaessa lisäkäyntejä.

Neuvolatyö on moniammatillista ja monialaista yhteistyötä. Neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri tekevät yhteistyötä muun muassa puhe-, fysio- ja ravitsemusterapeuttien, psykologien ja perhetyöntekijöiden kanssa.

Terveydenhoitajien ja lääkärien yhteistyö neuvolassa on erityisen tärkeää. Laajoissa terveystarkastuksissa terveydenhoitaja ja lääkäri tapaavat perheet mielellään samalla vastaan­ottokäynnillä ja keskustelevat omaan kokemukseensa ja asiantuntemukseensa perustuen koko perheen terveydestä ja hyvinvoinnista, raskauden etenemisestä, lapsen kasvun ja kehityksen tukemisesta sekä vanhemmuudesta ja parisuhteesta. Sekä terveydenhoitaja että lääkäri antavat näyttöön perustuvaa terveysneuvontaa. Kun molemmat ammattilaiset puhuvat samalla tavalla esimerkiksi terveellisistä elintavoista, se vahvistaa viestiä ja vaikuttaa motivoivammin.

Neuvolapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alusta kunnilta hyvinvointialueille. Neuvolatoimintaa säätelevä asetus on edelleen voimassa ja määrittää neuvolaa universaalina palveluna kaikille raskautta suunnitteleville ja lasta odottaville perheille sekä lapsiperheille. Jatkossakin on turvattava neuvolapalveluiden toimintaedellytykset riittävällä henkilöstöresursoinnilla ja työolosuhteita kehittämällä. Oleellista on, että neuvola pystyy palvelemaan erilaisia perheitä näiden tarpeiden mukaan, ja että toiminta löytää paikkansa hyvinvointialueiden palvelujen joukossa kokonaisuus huomioiden. Muuttuvassa yhteiskunnassa on tärkeää, että neuvola pysyy ja kehittyy oleellisena osana lasta odottavien ja lapsiperheiden arkea seuraavatkin 100 vuotta.

Hyvää neuvolatyön 100-vuotisjuhlavuotta kaikille neuvolatyössä mukana oleville! Olette tärkeä osa onnellista ja hyvinvoivaa yhteiskuntaamme.

Jaana Puhakka
Yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri
Puheenjohtaja, Suomen yleislääkärit GPF ry
jaana.puhakka@fimnet.fi

Tiina Mäenpää
Terveydenhoitaja, terveystieteiden tohtori
Puheenjohtaja, Suomen Terveydenhoitajaliitto
tiina.maenpaa@terveydenhoitajaliitto.fi

Kirjallisuus
1 Klemetti R, Hakulinen-Viitanen T. Äitiysneuvolaopas, THL 2013
2 Asetus 338/2011: Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun tervey­denhuollosta