Hyvä lukija, kädessäsi on Yleislääkäri-lehden vaalinumero. Se jaetaan poikkeuksellisesti kaikille Lääkäriliiton jäsenille liiton valtuuskunnan vaalien vuoksi. Yhdistyksemme Suomen yleislääkärit GPF ry lähtee innolla vaaleihin mukaan. Edustuksellinen demokratia ei ole lainkaan taakse jäänyttä, vaikka monenlaista muuta mallia on maailmalla ollut tarjolla. Vaaleissa valituilla edustajilla on heille määritelty valta valtuuskunnan jäsenenä ja sen myötä myös vastuu. Erityisesti vastuu tuntuu monella muulla vaikutusalustalla olevan hukassa: somessa voi huudella melkein mitä vain.

Lääkäriliitto on meille tärkeä. Lääkäreiden kollegiaalinen yhteistyö ja yhdessä vaikuttaminen on keskeinen tapa toimia profession ja potilaiden parhaaksi. Edunvalvonta on olennai­nen osa ammattiyhdistyksen toimintaa. On hyvä huomata, että edunvalvontaa tehdään monella tavalla, ei pelkästään virka­ehtosopimusten neuvotteluissa. Lääkäreille (ja kaikille muillekin kansalaisille) on olennaista, miten sähköinen resepti toimii, kuinka potilasvahinkovakuutus on järjestetty ja säädetäänkö puoskarilaki vai ei. Näissä kaikissa Lääkäriliitto on ollut aktiivinen. Liiton eettiset kannanotot ovat merkittäviä. Lääkäriliittoa pidetään arvostettuna yhteiskunnallisena toimi­jana.

Liiton jäsenkunnalla ei kuitenkaan ole vain yhtä yhtenäistä mielipidettä. Siksi on tärkeää, että käytät äänioikeuttasi ja vaikutat vaaleissa. Yleislääkäreillä on oltava painoarvoonsa suhteutettu edustus valtuuskunnassa. Olemme suurin erikoisala, ja terveydenhuollolle toimiva perusterveydenhuolto on ratkaiseva asia. Liiton lopulliset kannanotot ovat tietysti neuvottelutuloksia ja kompromisseja kuten demokratiaan kuuluu.

Julkinen terveydenhuolto tulee kamppailemaan resurs­seis­ta kiivaasti tulevaisuudessa. Väestön vanheneminen, uudet, kalliit hoitomenetelmät ja ihmisten halu hakeutua erilaisiin tutkimuksiin ja hoitoihin aiheuttavat tämän. Perus­terveydenhuollon pitää maakunnissa osoittaa tarpeellisuutensa. Helpolla raha ei tule, kun tarvitsijoita ja perusteltuja rahantarpeita on paljon.

Toimiva perusterveydenhuolto ehkäisee kansansairauk­sien komplikaatioita ja vähentää akuuttien tilojen pahentumista. Se keventää erikoissairaanhoidon päivystyksen kuormitusta, vähentää turhia lähetteitä erikoissairaanhoitoon sekä tarjoaa juohevasti turvallisen jatkohoitopaikan erikoissairaanhoidon potilaille. Hyvän hoidon jatkuvuuden on todettu vähentävän kuolleisuutta. Perusterveydenhuoltoon sijoitettu euro tuottaa säästöä kokonaiskustannuksissa.

Tavoittelemmeko mahdollisimman hyvää hoitoa? Vai pyrimmekö sittenkin tarjoamaan paljon hoitokontakteja potilaille ja saavuttamaan kattavan peittävyyden? Kulujen maksaja voi ilmoittaa haluavansa mahdollisimman tehokasta hoitoa. Potilas haluaa tulla hyvin kohdatuksi ja kuulluksi ottaessaan palvelun tuottajaan yhteyttä. Osa näistä tavoitteista voi olla ristiriitaisia, emmekä voi olla kaikissa näissä täydellisiä. Tavoitteiden asettamisen tulisi olla yhteydessä annettuihin resursseihin. Poliittisen vallan ja vastuun olisi oltava mukana. Mahdolliseen priorisointiin tarvitaan laajasti mukaan yhteiskunnan toimijoita, vaikka päävastuu olisikin lääkäreillä.

Tällä hetkellä meille on siirtynyt tai siirretty erikoissairaanhoidosta paljon uusia vastuita. Osa erikoisaloista, kuten psykiatria, toimii huonosti. Erikoissairaanhoidon tasoisia potilaita on valunut perusterveydenhuoltoon hoidettavaksi. On selvää, että perusterveydenhuollon niukoilla resursseilla heitä hoidettaessa vastaanotot ruuhkautuvat ja työntekijät alkavat uupua.

Tero Harjuntausta

P.s. Reseptien uusiminen yksi tai kaksi reseptiä kerrallaan on tehotonta ja huonosti vaikuttavaa toimintaa. Toivottavasti saamme pian reseptilistan, niin kerran vuodessa tehty lääkityksen kokonaisarvio tuo työhön järkeä. Tällöin olisi mahdollista hyödyntää myös muita ammattiryhmiä, esimerkiksi farmaseutteja tai proviisoreita tekemään alustavaa arviota lääkityksen toimivuudesta yhdessä potilaan kanssa.