Asiointi sähköistyy meillä ja muissa Pohjoismaissa

Lääkäriliitossa järjestettiin 23.8. tilaisuus kuulla yleislääketieteen edustajia kaikista Poh­jois­maista ja Virosta. Seminaari käsitteli perusterveydenhuollon järjestämistä näissä maissa. Tilaisuudessa puhui myös WONCAn (World Organization of Family Doctors) presidentti Anna Stavdal. Perusterveydenhuolto voi toimiessaan kattaa valtavan suuren osa ihmisen elämänaikai­sista terveyspalveluiden tarpeista. Yhteisesti todettiinkin perusterveydenhuollon säästöjen maksavan monin kerroin enemmän kuin mitä rahaa kuluu palveluketjujen toisessa päässä. Ky­syn­tä kasvaa jatkuvasti.

Kaikissa Pohjoismaissa hoidon jatkuvuus koetaan tärkeäksi toiminnan keskiössä. Perus­­terveydenhuolto kannattelee terveydenhuoltojärjestelmää. Tanskassa ja Norjassa tilanne on ollut selvästi parempi kuin meillä tai lähinaapuris­sam­me, vaikka näissäkin maissa on tällä hetkellä aika paljon asukkaita ilman nimettyä omalääkäriä. Ruotsissa kurssi on hiljalleen kääntymässä ahkeran keskustelun ja vaikuttamisen myötä. Hoidon jatkuvuuden tärkeyttä on alettu siellä ymmärtää selvemmin. Suomessakin suunta on hyvä, Omalääkäri 2.0 -selvityksen myötä vaikuttamiselle on nyt vahvaa tukea. Maamme tuoreeseen hallitusohjelmaankin on kirjattu tavoitteita hyvinvointialueiden tukemiseksi avoterveydenhuollon vastaanottotoiminnan järjestämisessä.

Terveydenhuolto ei adaptoidu digitalisaatioon vaan adoptoi sen. Tämän olisi hyvä olla kirkkaana mielessä, kun uusia, sähköisiä toimintoja otetaan käyttöön. Esimerkiksi Islannissa suo­dat­tamattoman sähköisen asioinnin kautta alu­een asukas voi milloin tahansa lähettää lääkä­ril­leen viestin mistä tahansa asiasta, myös ei-lää­ke­tie­teellisestä. Kollegoiden työmäärä onkin lisääntynyt noin 30 % näiden vies­tien myötä, eikä mikään muu työn osa ole samaan aikaan kuitenkaan pie­nentynyt.

"Miten tuetaan ihmisten ongelmanratkaisutaitoja, jos muutaman tunnin sisällä täytyy olla valmis vastaus chatin kautta?"

Alati tiukentuvilla palvelulupauksilla kuitenkin nakerretaan yleislääketieteen yhtä peruspilaria, jos aikaa ei pääse enää hyödyntämään diagnostiikan apuna. Miten tuetaan ihmisten kyvykkyyden tunnetta ja ongelmanratkaisutaitoja, jos muutaman tunnin sisällä täytyy olla valmis vastaus annettuna chatin kautta? Jos vaiva ei parane, löytyy saman chatin päästä nopeasti joku uusi ammattilainen avuksi.

Kysynnän kasvua pyritään hallitsemaan erilaisilla tekoälyä hyödyntävillä keinoilla, esi­merkkinä sähköiset oirekyselyt, jotka voivat ohjata potilaalle omahoidon tai johtaa terveydenhuollon ammattilaisen arvioon. Algoritmien avulla pyritään erottelemaan selkeästi päivystyksellistä arviota vaativat ja kotihoidon kons­tein paranevat tilanteet. Ammatti­laisen arvio on kuitenkin tarpeellinen varsin monen yhteydenoton kohdalla.

Tanskassa yleislääkäri omistaa yksin tai muu­taman kollegan kanssa yhdessä vastaanottonsa. Heillä on jo käytössä potilastietojärjestel­mään integroitu sähköisen asioinnin väylä, jonka kautta lääkäri voi viestitellä potilaan kanssa, antaa ajanvarauksen esimerkiksi läsnä- tai videovastaanotolle, ja johon kirjatut tiedot siirty­vät vaivattomasti sairauskertomukseen. Jo­tain tyytyväisyyttä heillä siis on muuten edelleen paljon klikkailua vaativan järjestelmän kanssa. Yhteydenpito sujuu luontevasti oman väestön kanssa, tarvittaessa voi hoitaa myös poissa olevan kollegan viestejä.

Etänä ja sähköisesti voi olla helppo ohjeistaa ja ottaa kantaa potilaan asioihin, kun potilas on tuttu. Itseisarvo ei ole etähoito vaan potilaan hoito. Jos asia on helppo ratkaista yhdellä vastauksella, ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista kutsua potilasta vastaanotolle. Välineet edellä ei kuitenkaan voida lähteä ratkomaan kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa. Teknologia tulee valjastaa lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten työn helpottajaksi, ei toimintaa ohjaavaksi asetukseksi.

Hyvinvointialueiden aikakaudella päästään toivottavasti kehittämään perusterveydenhuollon toimintaa niin, että ammattilaiset saavat keskittyä omaa koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin töihin, eikä työnhallinnan prioriteetti olisi enää potilaskontaktien hoitaminen. Meidät on koulutettu hoitamaan potilaita, ei puheluita tai viestejä.

Ilkka Aahos, päätoimittaja, Yleislääkäri-lehti