Terveyskeskuksissa on lääkäripula. Mediassa kirjoitetaan, että lääkäreitä on liian vähän. Lääkäreiden keskusteluissa pääsyy terveyskeskustyön välttelyyn on työn raskaus ja hallitsemattomuus.

Onko mahdollista järjestää yleislääkärin työ suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä niin, että työtä jaksaa tehdä uupumatta ja työstä voisi iloita? Yleislääkärilläkin on oikeus tehdä töitä niin, että illalla jaksaa olla perheen kanssa, harrastaa ja elää elämäänsä.

Yleislääkärin työmäärän hallinnan tärkein väline on ajan­varauskirja. Vakio-ohjelma ajanvarauskirjalla luo vakautta lää­kärin työpäivään. Yksiselitteinen sääntö on, että kuluvan päivän aikana ajanvarauskirjalle ei saa enää lisätä töitä. Tämä auttaa hallitsemaan kuluvan päivän työtä. Kiireelliset kon­sul­taa­tiot ja reseptit laitetaan päivystyskonsultille. Useissa tutki­muksissa Suomessa on todettu, että terveyskeskuslääkäri tar­vitsee keskimäärin puolitoista tuntia toimistotyöaikaa päivittäin. Tämä aika täytyy olla ajanvarauskirjalle merkittynä. Usein tähän on varattu aikaa päivän lopuksi. Jos iltapäivällä onkin päivystys- tai neuvolavuoro, niin toimistoaikaa pitää varata aamupäivään. Jos lääkärillä ei ole mahdollisuutta hoitaa toimistotöitä päivittäin, työt kertyvät stressaavaksi vuoreksi, joka painaa mieltä joka päivä. Lopulta tilanteen purkaminen on erit­täin työlästä ja ylitöitä vaativaa.

Reseptien uusinta vie paljon yleislääkärin työaikaa. Kan­nasta lähetetty reseptinuusintapyyntö on potilaalta sähköinen yhteydenotto, jolloin yleislääkäri tekee lääkehoidon arvion eikä vain näpyttele VRK-kortin koodia uusiakseen reseptin. Arviota varten pitää avata potilaan paperit, katsoa läpi hoitosuunnitelma, tutkimustulokset ja useimmiten myös erikoissairaanhoidon tekstit. Reseptin uusiminen on potilastyötä, jolle pitää varata oma, riittävä aikansa työohjelmasta. Tai työn voi ulkoistaa, kuten joissakin kunnissa on tehty.

Vastaanottoaikojen rytmityksellä voidaan auttaa lääkäriä työajan hallinnassa. Lääkärit tekevät eri tavalla työtään. Joil­lekin sopii kuusi potilasaikaa ilman taukoja, ja joillekin sopii 3+3 aikaa tai 2+2+2 aikaa taukojen kera. Silti nämä kaikki kuusi potilasaikaa sopivat hyvin puoleen päivään. Jotkut lääkärit haluavat tehdä toimistotyöt virkeinä heti aamusta ja toisille sopivat toimistotyöt iltapäivästä. Suuressakin organisaatiossa voidaan hyödyntää tietojärjestelmää ja tehdä sovituissa rajoissa yksilöllisiä työohjelmia.

Potilaiden suunnittelemattomat soittopyynnöt vaikeuttavat työajan hallintaa. Usein hoitaja laittaa soittopyynnön lääkärille, kun ei ole antaa vastaanottoaikaa, ja potilas tarvitsee kuitenkin jonkinlaisen lääkärin arvion. Nämä puhelut ovat suunnittelemattomia etävastaanottoaikoja, joihin ei ole varattu aikaa lääkärin ajanvarauskirjalta. Puhelintyön pitää olla suunnitelmallista. Lääkäri voi varata itselleen aikaa soittaakseen potilaalle ja jatkaakseen puhelimitse vastaanotolla läpikäytyjä asioita. Puhelin- ja videovastaanottoajat ovat suunniteltuja etävastaanottoja, ja niitä varten on varattu riittävästi lääkärin työaikaa. Lisäksi etävastaanottoa voi tehdä etänä kotona, joka lisää työn joustavuutta ja lääkärin jaksamista.

Työn pitäisi joustaa elämäntilanteen mukaan. Terveys­kes­kuksessa pitäisi osa-aikatyön aina onnistua lääkärin sitä pyy­täessä. Se on järjestelykysymys.

Lääkäri tekee vain lääkärin töitä. Usein moniammatillisesti herää keskustelu, että lääkärit vaativat palvelua, kun eivät itse laita kirjeitä kirjekuoreen tai täydennä huoneita tai siivoa. Kyllähän lääkäri voi ja osaa tehdä kaikenlaista, mutta kaikenlaiseen työhön kuluva aika on poissa lääkärin perustyöstä. Kun näitä pieniä juttuja, joita lääkäri voi tehdä, tulee paljon, se vie merkittävästi työaikaa potilastyöstä.

Organisaatio ja ylempi johto kantaa vastuun hoitotakuusta ja jonoista. Lähiesimies huolehtii lääkäreitä kuunnellen, että yksittäisen lääkärin työt järjestetään siten, että töitä voi tehdä mahdollisimman hyvin vallitsevissa olosuhteissa ilman työuupumuksen riskiä. Onneksi pieniin asioihin voi vaikuttaa joka päivä.

Marja Ahava
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Terveyskeskuslääkäri, Espoon kaupunki
Edunvalvonta- ja terveyspoliittisen ryhmän jäsen, GPF