Minkälainen on yleislääkärin työhyvinvointi?

Yleislääkärit kokevat työnsä äärimmäisen kuormittavaksi merkittävästi useammin kuin muiden erikoisalojen lääkärit. Tämä kävi ilmi Yleislääkäri-lehdessä 1/23 olleessa artikkelissa yleislääkärin työn kuormittavista tekijöistä (1). Olen miettinyt syitä tähän, koska esihenkilönä olen huomannut kokeneiden lääkäreiden uupuvan työhönsä ja muuttavan työkuvaansa keveämmäksi eri keinoilla. Suurin osa keventää työtään potilaskontakteja vähentämällä. Tänä vuonna toteutetaan sote-uudistus, ja yhtenä tavoitteena on perusterveydenhuollon vahvistaminen ja hoitoon pääsyn parantaminen. Nyt suuressa muutoksessa on mahdollisuus vaikuttaa yleislääkäriä kuormittaviin tekijöihin työpaikoilla.

Julkaistussa artikkelissa todettiin, että yleislääkäreitä kuor­mittaa erityisesti jatkuva kiire, työn pakkotahtisuus ja te­ke­mättömien töiden paine. Lisäksi koetaan, että on liian vä­hän ai­kaa tehdä työ kunnolla. Yleislääkärille kuormitusta aiheuttavat myös lääkäripula, työn yksinäisyys ja liian vähäinen yhteis­työ työryhmässä.

Yleislääkäreillä korostuivat myös potilaslähtöiset kuormi­tustekijät, joita ovat muun muassa potilaiden erilaiset odotukset hoidosta kuin henkilökunnalla – näitä voi kuvata myös epä­realistisiksi toiveiksi. Lisänä on potilaiden passiivisuus ja haluttomuus osallistua hoitoon sekä syyttelevät ja valittavat potilaat.

Tutkimuksessa todettiin, että työstä toipumista heikentää terveydentila, naissukupuoli, rivityöntekijän asema ja työskentely terveyskeskuksissa.

Miten auttaa uupuvaa yleislääkäriä?

Hoidon jatkuvuus lisää merkittävästi potilastyytyväisyyttä ja parantaa potilaan ennustetta, mutta se lisää myös yleislääkä­rin hyvinvointia. Tuttua potilasta voi hoitaa nopeasti ilman kii­reen tuntua, koska ei tarvitse perehtyä potilaan tietoihin alusta alkaen vaan voi jatkaa siitä mihin edellisellä kerralla jäätiin. Lääkärin ja potilaan tuntiessa toisensa syntyy luottamuksellinen ilmapiiri, jossa vuorovaikutus ja asioista sopiminen on helpompaa.

Työstä palautuminen liittyy omaan hyvään terveydentilaan. Yleislääkärin, kuten muidenkin, hyvinvoinnin kivijalkana on riittävä uni, riittävän terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta. Miehet palautuvat paremmin kuin naiset. Huolehtivatko naiset liikaa, pitäisikö ottaa mallia miehistä? Esihenkilötyössä olevat palautuvat paremmin. Onko rivilääkärillä liian vähän vaikutusmahdollisuuksia työhönsä? Onko potilaskontakteja liikaa, ja auttaako hoidon jatkuvuus tähän?

Onko tiimityöstä työhyvinvoinnin parantajaksi? Malli lisää toimimista yhdessä työryhmän kanssa ja vähentää työn yksinäisyyttä. Potilaslähtöiset kuormitustekijät voidaan jakaa henkilökunnan kesken, kun potilaat ovat tuttuja koko tiimille. Tiimimallissa pyritään vastaamaan kysyntään saman päivän aikana. Työ on pakkotahtista aallonharjalla surfaamista, ettei huku kysyntään, mutta työ tehdään yhdessä ja tämä auttaa jaksamisessa. Lisäksi tässä mallissa lääkäri pystyy vastaanottotyössään keskittymään ydintehtäväänsä, kun muu kysyntä hoidetaan puhelimessa.

Mihin pitää panostaa työpaikolla 2023, kun perusterveydenhuoltoa vahvistetaan? Täytyy huolehtia siitä, että on rahaa palkata riittävä lääkärimäärä väestön hoitamiseksi. Paikallisiin päättäjiin kannattaa olla yhteydessä. Organisoidaan työ niin, että kiire taklataan ja ydintyöhön jää aikaa. Työn yksinäisyyden ja potilaskuormituksen vähentäminen, olisiko tiimimallista ratkaisuksi? Esihenkilöt ja alaiset yhdessä tekevät hyvin toimivan, luottamuksellisen ja avoimen työyhteisön. Tavoitteena vuonna 2023 on, että töissä olisi hyvä olla, ja että vapaa-aikana jaksaisi vielä tehdä muutakin kuin vain toipua töistä.

Marja Ahava