Täydennyskoulutus on tuottava investointi
Tiukassa taloudellisessa tilanteessa työnantaja voi ajatella, että tämä on riittävä investointi osaamiseen. Tällaisesta ajattelusta kertovat monilla hyvinvointialueilla vähentyneet lääkärien koulutusmäärärahat sekä kiristyneet kriteerit koulutuksiin osallistumiselle. Lyhyellä aikavälillä koulutuksesta säästäminen voi näyttää perustellulta ratkaisulta, mutta pidemmällä aikavälillä se voi kuitenkin tulla kalliiksi sekä potilaiden että organisaation näkökulmasta.
Lääketiede kehittyy nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Sen jälkeen, kun 15 vuotta sitten itse valmistuin yleislääketieteen erikoislääkäriksi, lääketieteellisen tiedon määrä on kasvanut valtavasti. Jatkuvasti kehitetään uusia hoitomuotoja, lääkkeitä, diagnostiikkamenetelmiä ja teknologisia ratkaisuja. Samalla kertyy uutta tietoa myös siitä, mitkä tutkimukset tai hoidot ovat tehottomia, tarpeettomia tai jopa haitallisia. Monilla lääketieteen osa-alueilla tiedon niin sanottu puoliintumisaika on vain muutamia vuosia. Toisin sanoen merkittävä osa siitä tiedosta, joka aikanaan opittiin, on sittemmin tarkentunut tai muuttunut. Tämän vuoksi erikoislääkärin tutkintoa ei voida nähdä osaamisen päätepisteenä, vaan lähtökohtana koko työuran kestävälle jatkuvalle oppimiselle.
Erikoislääkärin ammattitaidon ylläpitäminen ei myöskään voi perustua pelkästään työpaikan aamukoulutuksiin tai ammattilehtien satunnaiseen lukemiseen. Ajantasaisen osaamisen ylläpitäminen edellyttää aktiivista osallistumista kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin, perehtymistä uusimpaan tutkimustietoon sekä verkostoitumista kollegoiden kanssa myös oman organisaation ulkopuolella. Koulutuksissa välittyy tieteellisen tiedon lisäksi myös käytännön kokemukseen perustuvaa tietoa ja uusia toimintamalleja, jotka hyödyttävät suoraan potilastyötä.
"Täydennyskoulutus on investointi hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen ja terveydenhuollon vaikuttavuuteen."
Moni yleislääketieteen erikoislääkäri toimii lisäksi nuorten lääkärien kouluttajana, ohjaajana ja konsulttina. Tällöin vastuu ajantasaisesta tiedosta ei koske ainoastaan omaa vastaanottotyötä, vaan ulottuu myös seuraavan lääkärisukupolven osaamiseen. Yhden kokeneen erikoislääkärin osaaminen vaikuttaa siten laajasti koko työyhteisöön.
Työnantajalle kysymys täydennyskoulutuksesta on ennen kaikkea kysymys hoidon laadusta, potilasturvallisuudesta ja resurssien järkevästä käytöstä. Osaava ja ajan tasalla oleva lääkäri osaa valita potilaalleen tarkoituksenmukaiset tutkimukset, tehdä oikeat diagnoosit ja käynnistää vaikuttavan hoidon oikeaan aikaan. Samalla vältetään tarpeettomia tutkimuksia, viiveitä, päällekkäistä työtä sekä väärään paikkaan kohdistuvia lähetteitä.
Perusterveydenhuolto on koko terveydenhuoltojärjestelmän kivijalka. Siellä ratkaistaan valtaosa potilaiden terveysongelmista ja tunnistetaan ne tilanteet, jotka vaativat erikoissairaanhoidon osaamista. Kun perusterveydenhuollossa työskentelee hyvin koulutettuja ja osaamisestaan huolehtivia lääkäreitä, potilaat saavat hoitoa oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja terveydenhuollon resurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti.
Täydennyskoulutus ei siis ole henkilöstöetu eikä ylimääräinen menoerä. Se on investointi hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen ja terveydenhuollon vaikuttavuuteen. Juuri siksi työnantajan kannattaa panostaa yleislääketieteen erikoislääkärien jatkuvaan koulutukseen myös taloudellisesti haastavina aikoina. Koulutukseen käytetyt eurot maksavat itsensä takaisin parempina potilastuloksina ja tehokkaampana terveydenhuoltona.
Eeva Björkstedt, hallituksen jäsen, Suomen yleislääkärit ry, Juva
