Hoidon jatkuvuus rakentuu vuosikontrollissa

VUOSIKONTROLLIA kehotetaan nykyisin välttämään, ja sen tilalle esitetään sairauskohtaisia määräaikaiskontrolleja. Monilla alueilla potilaiden seuranta siirtyy hoitajille, ja lääkäri toimii vain tarpeen mukaan konsulttina. Käytännössä potilas tapaa harvoin samaa hoitajaa vuodesta toiseen, toisin kuin saman omalääkärin.

Olen ollut omalääkärinä yli 20 vuotta. Moni potilas on tullut ensimmäistä kertaa vastaanotolleni työuran päätyttyä. Ensikäynnillä käymme läpi oireet, hoitotoiveet, sukuriskit ja kokonaisterveydentilan. Usein potilas tuo mukanaan minulle kirjoittamansa listan asioista, jotka haluaa käsiteltävän. Vastaanoton lopuksi sovimme seuraavan vuosikontrollin ja tarvittavat ennakkotutkimukset. Suurimmalle osalle potilaista vuosittainen kontrolli on osoittautunut toimivimmaksi tavaksi seurata terveyttä ja puuttua muutoksiin.

Vuosikontrolli ei ole pelkkä listan läpikäynti. Usein vasta useamman vuoden luottamuksellisen suhteen jälkeen potilas uskaltaa kertoa henkilökohtaisista asioista, joilla on merkitystä terveydelle. Vuosien mittaan yllätyslöydökset yleistyvät: potilas ei tunne oireita, mutta laboratoriotulokset tai aiempiin vuosiin vertautuvat muutokset kertovat toista. Syöpiä, anemiaa, kilpirauhassairauksia ja muita hiljaisia sairauksia löytyy juuri näillä käynneillä – usein ennen kuin potilas olisi itse hakeutunut hoitoon.

Potilaan ulkoisen olemuksen muutok­set voivat niin ikään paljastaa sairauden. Laihtuminen, jonka potilas kirjaa onnistumiseksi, voi herättää lääkärissä huolen. Muistilapun muuttunut ulkoasu voi viitata neurologiseen ongelmaan. Hitaasti huonontunut liikkuminen, tai muuttuminen aiempaan verrattuna ikäistään vanhemman näköiseksi, ei aina selity ikääntymisellä. Kun potilas kertoo poistaneensa kymmeniä punkkeja vuodessa, rollaattorin käyttöönotto voi olla merkki borrelioosista eikä vanhuudesta.

Vuosien mittaan aikaa on keskustelulle tu­levaisuuden hoidon toiveista, omaisista ja arjes­ta. Näillä tiedoilla on suuri merkitys kokonais­valtaiseen hoitoon – ja usein myös potilaan omaisten hoitoon, jos hekin ovat potilaitani.

Vuosien kuluttua koittaa sekin hetki, jolloin huomaan, että potilas ei enää selviä yksin vastaanotolla ja omien asioidensa hoidosta. Jatko järjestyy omaisten, kotisairaanhoidon tai kotisairaanhoidon lääkärin kanssa. Toivoisin tulevaisuudessa tekoälyltä tukea tunnistaakseni niitä potilaita, jotka ovat vaarassa pudota pois hoidon piiristä, koska he eivät enää sairautensa takia ymmärrä tulla vuosikontrolliin.

Vuosi­kontrolli ei ole vanhentunut rutiini, vaan keskeinen osa perusterveydenhuollon toimivuutta ja potilasturvallisuutta. Se mahdollistaa useimmiten oikea-aikaisen, tehokkaan ja inhimillisen hoidon yhteistyössä eri hoitoalojen ammattilaisten kanssa. Se säästää myös sekä potilaan että yhteiskunnan varoja.

Jatkuvuus ei vaadi lisää käyntejä – se vaatii sen, ettei menetetä niitä lääkärikontakteja, joissa kokonaisuus hahmottuu.

Vuosikontrolli on kuin katsastus: jos sen jättää väliin, ongelmat löytyvät kyllä – mutta yleensä vasta hinauskoukun kautta.

Päivi Slama, yleislääketieteen erikoislääkäri, Lieto