Kehittäjähenkisten esiinmarssi jatkukoon

YLEISLÄÄKETIEDE on ollut jo useamman vuoden hyvässä nosteessa erikoistumaan hakevien kollegojen keskuudessa. Runsas koulutettavien määrä lisää kysyntää kouluttajista. Positiivinen tilanne, joka samalla myös haastaa järjestelmää. Potilaiden kokonaisvaltainen hoito ja hoidon jatkuvuus edellyttävät pysyvyyttä ja yleislääketieteeseen perehtymistä.

Samalla, kun erikoisalan vetovoima on kova, on ehditty hyvän aikaa kärvistellä talouskurimuksessa. Tekijöitä voisi olla, lääkäreitä voisi olla tulossa, mutta rekrytointikiellot torppaavat halukkaita, terveysasemia suljetaan ja jopa yt-neuvotteluiden kautta irtisanotaan henkilökun­taa. Lähipalveluja käyttäneet kansalaiset ja pe­rusterveydenhuollon henkilökunta totutetaan suurempiin yksiköihin ja pidempiin välimatkoihin. (Kirjoittaja toki tiedostaa pitkien välimatkojen olleen todellisuutta osassa Suomea jo pitkän aikaa.)

Ajat ovat kovat, eivätkä taida ihan pian ruusuisemmiksi muuttuakaan. Jos päätyy kieriskelemään näissä tunnelmissa, voi olo olla jatkuvasti kurja. Mikä sitten neuvoksi?

Toiminnan kehittäminen on ehtinyt saada jo samantyyppistä kaikua kuin väestövastuu; periaatteessa hyvä asia, mutta aiemmin sen kokeneelle tulee valmiiksi kammo suurta työmäärää muistellessa. Kehittämistä voi onneksi tehdä eri kokoisin toimin. Kun tarve tunnistetaan ja aletaan miettiä ratkaisuja työntekijöiden kanssa, tai vielä paremmin työntekijöiden aloitteesta, tulee kehittämisestä mielekästä. Ja kun päästään tekemään pieniä, järkeviä asioita, kumpuaa siitä helposti muutakin hyvää työyhteisöön. Potilaiden tyytyväisyyden ja työpaikan hyvinvoinnin merkitystä kannattaa korostaa.

Yleislääkäripäivillä on perinteinen kehittäjä­kilpailu. Vuoden 2025 kilpailun voitto meni Kes­ki-Suomen Palokkaan, jossa on kehittämistyöllä vahvistettu hoidon jatkuvuutta ja sitä kautta potilaiden hoitoa. Jo suhteellisen lyhyt seuranta on näyttänyt myös vähenemää kulujen puolella. Kuten viime vuosien aikana on rummutettu, hoidon jatkuvuus parantaa laatua kustannus­tehokkaasti.

"Vaikuttamiselle ja kehittämiselle on yhteistä, että aloittaakseen ei tarvitse olla valmiiksi hiottua suunnitelmaa."

Palokan terveysaseman toiminnan muutok­sessa loistaa sama kuin pari vuotta aiemmin Ou­lun Tuirassa: resursseja ei saatu yhtään lisää, vaan pärjättiin olemassa olevilla tekijöillä. Oleel­lista molempien kohdalla on myös se, että kehittäminen on lähtenyt nimenomaan työyhteisöstä käsin, ei palkatun konsultin masinoimana.

Luentosalissa voisi nyt kysyä: käsi ylös kaikki te, jotka saatte kehittää toimintaa nimenomaan työtä tekevien ammattilaisten huomioiden ja tarpeen pohjalta? Tällainen kulttuuri taitaa olla vielä aika pienimuotoista, mieluummin ostetaan kalliilla ja runnotaan muutokset ylhäältä käsin käytäntöön. Kuinkakohan monta Tuiran ja Palokan kaltaista mallia täytyy vielä saada, jotta myös päättäjien usko alkaa vahvistua? Monta upeaa muutosta saadaan varmaan säästettyä hengiltä, kun katseet pidetään naulittuina euroihin.

Tässä numerossa saamme lukea kahdesta aiemmin toteutetusta kehittämistyöstä, terveysasemalle tulevien yhteydenottojen kartoittamisesta Pirkanmaalla sekä hoitoon pääsyn parantamisesta Varsinais-Suomessa. Ansiokkaita artikkeleita kollegoilta.

Surkuttelun ja hankeen makaamisen sijaan on tartuttava toimeen. GPF on aktiviinen terveyspolitiikan saralla lausunnonantajajärjestönä. Myös Lääkäriliitto ottaa kantaa tärkeisiin asioihin. Yleislääkäreillä on liiton valtuuskunnassa hieno, maantieteellisesti laaja edustus. Meidän kannattaa pitää hyvä yhteys edustajiimme, joiden kautta voimme nostaa Lääkäriliitossa asioita esille. Hyvänä esimerkkinä on yleislääkärien käynnistämä valtuuskunnan vetoomus hyvinvointialueille työtilojen asianmukaisuudesta. (1)

Vaikuttamiselle ja kehittämiselle on yhteistä, että aloittaakseen ei tarvitse olla valmiiksi hiottua suunnitelmaa. Yhden hyvän ajatuksen tai huomion kautta lähdetään liikkeelle ja edistetään asiaa muutaman kollegan kanssa.

”Sitä saat, mitä tilaat”, kuuluu vanha sanonta. Sen vuoksi tallettakaamme mieliimme vielä edesmenneen presidenttimme Mauno Koiviston sanat: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Ilkka Aahos, päätoimittaja, Yleislääkäri-lehti

1 Lääkäriliiton valtuuskunnan vetoomus hyvinvointialueil­le: työtilat kuntoon. 12.12.2025