Lääkäri yhteiskunnallisena vaikuttajana

ÄSKETTÄIN KÄYDYISSÄ alue- ja kuntavaaleis­sa ilmaistiin luottamus ammattikuntaamme koh­taan: koko maassa oli ehdolla 235 lääkäriä, joista 122 valittiin aluevaltuustoihin. (1) Lukemat sisältävät myös hammas- ja eläinlääkärit. Tämä kertoo selkeästi siitä, kuinka suuresti lääkäreihin luotetaan, ja kuinka tärkeänä heidän panostaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa pidetään. Helsinki ei ole hyvinvointialue eikä kuulu sellaiseen, mutta yhtä lailla maamme pääkaupungissa lääkäreillä oli vaaleissa iso merkitys sekä ehdokkaina että valtuutetuiksi valittujen joukossa.

Monella alueella lääkärit olivat vaalien to­del­lisia menestyjiä keräten valtavia äänisaaliita. Ai­nakin kuudella hyvinvointialueella kollega ke­räsi itselleen kaikista alueella annetuista äänistä yli kolme prosenttia suhteellisen äänikuninkuuden mentyä Etelä-Savon Panu Peitsarolle (Liike Nyt) 6,1 %:n osuudella. (2) Peitsaro oli suvereeni ääniharava myös vuoden 2022 vaaleissa.

Lääkäreitä ei nähdä vain valkoisissa takeissa terveysasemien ja sairaaloiden käytävillä, vaan kol­legat ovat astuneet rohkeasti politiikan peli­ken­tälle. Meiltä odotetaan vastuunkantoa, ja meil­lä on velvollisuus käyttää asiantuntemustamme yhteisen hyvän edistämiseksi. Rooli on luonteva, onhan lääkärien totuttu kannattelevan ihmiselämää käsissään. Paikoin ihan kirjaimelli­sesti.

Yleislääketieteen pohjoismaisten ydinarvojen mukaisesti yleislääkärin työhön kuuluu sosi­aalisen kuormituksen, puutteenalaisuuden ja trau­maattisten kokemusten tunnistaminen sekä niiden sairastumisalttiutta lisäävän vaikutuksen huomioiminen. Meidän tulee tuoda tämä esille yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ihmisarvon kunnioitus on edellytys paranemiselle ja toipu­miselle. Joskus tätä ilmiselvää seikkaa täytyy muistutella aktiivisemmin. Yleislääkäri näkee sairauksien keskellä olevan ihmisen, jonka so­si­aa­linen ympäristö monesti määrittelee keinoja ja ratkaisuja yksilön puolesta.

Terveyserojen syntymiseen vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi lapsuuden kokemukset, asumisolosuhteet, perheen sosioekonominen ase­ma, yhteisön rakenne ja terveyspalveluiden saavutettavuus. Vastaanotolla voimme vaikuttaa näihin tekijöihin varsin rajallisesti. Sen vuoksi tarvitaan rohkeita ja aktiivisia julkiseen päätök­sentekoon osallistuvia kollegoja. Yleislääkäri toi­mii potilaan ja väestön äänitorvena sekä sairastumisen riskiä lisäävistä että terveyttä edistävistä tekijöistä. Terveydenhuollon resurssien jakautumisen ja palveluiden saatavuuden tasapuolisuus täytyy turvata.

Nyky-yhteiskunnassa terveyserot ovat kasvaneet ja monet ihmiset elävät sosiaalisen ja taloudellisen kuormituksen alla. Me yleislääkärit voimme rakentaa siltoja eri toimijoiden välillä ja edistää terveyden tasa-arvoa. Klii­ninen työmme tar­joaa näköalan valikoimattomaan väestöön. Potilaiden arjesta kumpuavan kokemuksen ja asiantuntemuksen valjastamista on nyt hyödynnettävä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa.

Äärim­mäisen tiukassa taloudellisessa ti­lan­teessa prio­risoinnin tarve ym­märretään laa­jasti, mutta pelkillä euroilla tätä valintaa ei voi tehdä. Säästöjä voi­daan löytää tarpeetonta testaamista ja hoitoa ra­joit­ta­valla ohjauksella. Yleislääkärin työ on myös ennaltaehkäisevää, mihin on edelleen löydyttä­vä mahdollisuuksia. Erityis­osaamis­tam­me on tunnistaa varhaisessa vaiheessa ne poti­laat, jotka ovat alttiita sairastumi­selle sosi­aa­listen tai taloudellisten tekijöiden vuoksi. En­nal­taehkäisevällä otteella on mahdollista vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja pa­rantaa väestön yleistä hyvinvointia.

Vaalitulosta katsellessa herää ylpeyden tunne siitä, että niin moni lääkäri on jo ottanut as­ke­leen kohti yhteiskunnallista vaikuttamista. Mei­hin luotetaan, ja meiltä odotetaan vastuunkan­toa. Luottamus ja odotukset ovat ansaittuja, ja lääkärien on syytä jatkossakin asettua ehdolle vaaleissa ja pyrkiä vaikuttamaan. Yleislääkärien voima on korvaamaton paremman ja tasa-arvoi­semman terveydenhuollon tavoittelussa. Yh­teis­kuntaa on pyrittävä rakentamaan niin, että se luo jokaiselle mahdollisuuden hyvään terveyteen ja hyvinvointiin yksilön lähtökohdista riippumatta. Ääni yleislääkärille on ääni niiden puolesta, jotka eivät itse pysty tuomaan esille kokemuksiaan ja tarpeitaan.

Ilkka Aahos, päätoimittaja, Yleislääkäri-lehti

1 122 lääkäriä aluevaltuustoihin. Suomen Lääkärilehti 2025; 80:e44172

2 Lääkärit hurjia ääniharavia alueillaan. Suomen Lääkäri­lehti 2025;80:e44210