Talvi tuli ja epidemia jatkuu edelleen, viruksen vuosipäiväkin meni. On­nek­semme Suomi on ainakin toistaiseksi selvinnyt paremmin kuin muu Eurooppa tai maailma.

Marraskuun Yleislääkäripäivät onnistuivat erin­omaisesti. Luentoja seurattiin Loppiaiseen saakka. Suur­kiitos koulu­tus­ryhmälle, luennoitsijoille, puheenjohtajille sekä ylei­sölle ja tietysti myös osallistujille. Toivottavasti syk­syl­lä tapaamme kasvokkain ainakin osan kanssa. Kevät­kou­lutuspäivänä se ei ehkä vielä onnistu. Koulu­tusta ei kuitenkaan peruta. Rokottamisen myötä matkustaminen ja koulutuksiin paikan päällä osallistuminen saattaa rokotuskattavuu­den noustessa onnistuakin, mutta vuosi on opettanut varovaiseksi asioita ennustettaessa.

Satavuotisjuhlavuotemme tuli ja meni. Muistoksi jäi pins­si, maski ja hieno lehden juhlanumero sekä hyvä mieli. Saimme paljon viestejä jäseniltä, kiitoksia ja onnentoivotuksia. Teidän kanssanne on hyvä jatkaa eteenpäin.

Nyt Lääkäriliiton valtuuskuntavaalivuotena tarvitsemme jokai­selta teiltä panosta yleislääkärien hyväksi. Tarvitsemme hyviä ehdokkaita ja jokaisen äänen! Osal­listu aluetoimikuntasi kautta ehdokasasetteluun sekä myö­hem­min kannusta kollegasi uurnille äänestämään.

•••

Liiton päivystystyöryhmä jatkaa työtään. Ryhmä päivittää jatkossa päivystyssuosituksen sekä yötyöoppaan. Päivystyksen keskittäminen keskittämis- ja päivystysasetuksella 12 yhteispäivystykseen ja sen lisäksi työaikalain aiheuttamat VES-muutokset ovat kuohuttaneet päivystäviä lääkäreitä keväästä asti. Työryhmä on osin vastaus tähän tilanteeseen.
Suomi on niin harvaan asuttu, ettei päivystystä voida jär­jestää pelkästään lääketieteellisin perustein. Välimatkatkin on huomioitava. Terveysasemien päivämiehityksen vuosikausia jatkunut aliresurssointi on johtanut tilanteeseen, jossa kiireettömiä vaivoja hoidatetaan päivystyksessä iltaisin ja osin öi­sinkin. Vanhusten päivystykseen kuljettaminen erityisesti laitoksista pitäisi saada minimoitua. Monin paikoin onkin hyvin tuloksin perustettu ilta-ajan puhelinpäivystystä geriatrisiin akuutteihin ongelmiin.

Päivystyksessä työskenteleville lääkäreille tulee kuiten­kin olla tarjolla mielekästä työtä myös päiväsaikaan. Yleis­lää­käreille tämä ei ole ongelma, sillä päivälläkin riittää tekemistä. Usein unohdetaan se tosiasia, että terveysasemilla hoidetaan päivystyspotilaita päivisinkin. Jos terveysasemien päiväaikainen työ olisi riittävän resurssoitua, vähenisi kiirevastaanottojen ja päivystyksen tarve huomattavasti. Jokainen terveyskeskuspäivystystä tehnyt kollega tietää, että suurin osa potilaista olisi voitu hoitaa virka-aikana; valitettavan monen vaiva edellyttäisi normaalia vastaanottoaikaa eikä päivystyskäyntiä. Hoidontarpeen arvio ja riittävä resurssointi on tässäkin keskeistä. Kuitenkin tällä hetkellä monia päivystyksiä vaivaa krooninen pula kokeneista yleislääkäreistä.

Meitä yleislääkäreitä tarvitaan tällä hetkellä moneen: sotekeskusten kiire­vastaanotoille laajennetulla aukiololla, päivätyöhön huo­leh­timaan hoidon jatkuvuudesta, sekä yhteispäivystyksiin. Sote­uudistuksen myötä on tarkoitus toteuttaa seitsemän päivän hoitotakuu perusterveydenhuollossa. Siihenkin tarvitaan tekijöitä ja virkoja.

Päiväaikaisessa työssä meistä on suurin hyöty. Hoidon jatkuvuus toteutuu parhaiten omassa toimipisteessä virka-aikana. Resurssit tulisi keskittää päivään ja vihdoinkin korjata vuosia jatkunut virkojen vajaus. Mielekkäästi ja houkuttelevasti järjestettyä päivystystä tekemään löytyy aina halukkaita. Isonkin kaupungin päivystystä voi pyörittää pienehkö päivystysrinki. Pitää vain löytää rohkeutta ja halua toteuttaa reunaehdot kaikkia tyydyttävällä tavalla. Öisin ei tarvita yleislääketieteen erikoisosaamista. Yleislääketieteen päivystyksestä tulisi houkuttelevampaa, jos siitä olisi mahdollista saada aktiivivapaata ja vuorot loppuisivat puoleen yöhön mennessä.

Jokaisen kollegan on hyvä tutustua päivystämiseen sen verran, että tietää miten se toimii, ketä sinne kannattaa lähettää ja milloin.

Pysykää terveinä!

Jaana Puhakka