Potilaana toivoisin, että yhteydenotto omalle terveysasemalle olisi mahdollisimman helppoa. Ha­luaisin käyttää sähköisiä yhteydenottoja, koska en pysty enkä halua jonottaa puhelimessa työaikana. Asioita olisi hyvä pystyä hoitamaan mahdollisimman paljon netistä löytyvien ohjeistusten perusteella. Vastaus voisi tulla joko sähköisenä tai sitten puhelinsoittona. Jos käytettäisiin puhelinta, mielelläni tietäisin hiukan etukäteen aika­taulusta. Jos minulla olisi pitkäaikainen, terveysaseman hoi­toa vaativa sairaus, toivoisin myös mahdollisimman hyvää hoi­don jatkuvuutta. Lisäksi tutun lääkärin ja hoitajan apu olisi mu­kavaa ja toisi turvallisuuden tunnetta.

En ole kuitenkaan keskivertoinen potilas. Kaikilla ei ole kykyä arvioida itse oireidensa merkitystä tai hoidon kiireellisyyttä. Kaikilla ei ole myöskään mahdollisuutta käyttää sähköisiä yhteydenottovälineitä. Silloin yhteydenpito tapahtuu joko käymällä asemalla tai soittamalla. Toivoisin, että puheluihin vastattaisiin kohtuullisessa ajassa tai käytössä olisi takaisinsoittojärjestelmä. Ymmärtäisin kyllä, että ruuhkaa voi olla. Mikäli sairauteni olisivat pitkäaikaisia, toivoisin hoidon jatkuvuuden toteutuvan joko tutun lääkärin tai tutun hoitajan, mieluiten molempien, avulla. Mikäli arvelisin akuutin oireeni tarvitsevan toimenpiteitä heti, hakeutuisin todennäköisesti asemalle paikan päälle.

Suomessa on erilaisia käytäntöjä, joilla potilaiden yhteydenotto terveysasemalle on järjestetty. On myös erilaisia tapoja, miten yhteydenottoihin vastataan. Viime aikoina on keskusteltu paljon tiimimallin toimivuudesta. Malleja on kuitenkin erilaisia, joten pelkän nimen perusteella ei vielä tiedä, millaista toimintamallia tiimimallilla tarkoitetaan. Yleensä siihen liittyy tavoite käynnistää potilaan hoito heti yhteydenoton yhteydessä. Halutaan, että vastaanotolle tullessa potilaan asia olisi mahdollisimman pitkälle valmisteltu. Potilaalle tarjotaan erilaisia sähköisiä yhteydenottotapoja. Hoidon jatkuvuutta on yritetty lisätä. Nämä kaikki ovat kannatettavia tavoitteita. Jotta ne toteutuisivat, henkilökunnan resursoinnin on oltava oikealla tasolla. Hoitajien tulisi tehdä hoitajien töitä ja lääkäreiden lääkärien töitä. Mallit eivät saisi olla liian haavoittuvia esimerkiksi työntekijän äkillisen poissaolon vuoksi. Niiden täytyisi olla myös joustavia, koska yleislääketieteessä tilanteet ovat niin kovin muuttuvia.

Toimintamallien toimivuuden arviointia hankaloittaa korona – kuinka ollakaan. On vaikea arvioida, kuinka malli toimisi, jos yhteydenottoja olisi tavanomainen määrä ja asiat voitaisiin hoitaa normaalilla tavalla. Toisaalta ainakin mallin joustavuus ja haavoittuvuus tulee nyt testattua. Työntekijöiden äkillisiä poissaoloja on tavanomaista enemmän. Julkinen puoli ei ollut kuitenkaan varautunut tarjoamaan potilaille mahdollisuutta arvioida omaa terveydentilaa ja laboratorionäytteen tarvetta keinoälysovelluksen avulla tai varaamaan rokotusaikaa ihan itse. Pitkään tästä on jo puhuttu, mutta luvattua ei ollut saatu. Nyt tällaiset järjestelmät ovat käytössä. Monella kunnalla on jopa ihan oma, hiukan toisista eroava järjestelmä. Olisiko nyt kannattanut toimia yhdessä ja luoda kaikille yhteensopivat järjestelmät? Onneksi sovellukset on kuitenkin saatu tehtyä. Jatkossa näiden käyttö tulee laajentumaan paljon.

Korona on saanut aikaan paljon kehitystä ja uudistuksia perusterveydenhuollossa. Toivottavasti myös resursseja saadaan riittävästi – rokotusurakka on ennennäkemätön, ja työntekijöiden jaksamista koetellaan nyt monessa paikassa.