Yleislääkärin vastaanotolle pitäisi olla helppo pääsy. Aina ei tarvita lääkäriä, ja hoitajan vas­taanotolle pitäisi päästä vielä helpommin. Perus­terveydenhuoltoon on tulossa hoitotakuu, joka takaisi ammattilaisen vastaanoton tai asianhoidon viikon sisällä. Suomessa monessa kunnassa tilanne on ollut huono jo pitkään ja varsinkin lääkäriaikoja on vaikea saada. Hoitotakuu kuulostaa jopa pelottavalta, katkaiseeko se kamelin selän lopullisesti? Valtion taloudellinen tutkimuskeskus pitää tavoitetta nykytilanteessa mahdottomana. Huonoon hoidon saatavuuteen on monta syytä.

Väestö vanhenee. Kehitys on selkeä, ja muutos on tapah­tunut varsin nopeasti. Pitkä elinikä on hyvä asia ja kertoo yhteiskunnan ja terveydenhuollon onnistumisesta. Monelle on järkytys eläkkeelle jäätyään siirtyä hyvin resursoidusta työ­terveyshuollosta kunnallisten palvelujen käyttäjäksi. Työ­terveyteen ajan saa yleensä nopeasti, aika on lääkärille ja erikoislääkäreiden konsultaatioita käytetään paljon. Ero kunnalliseen toimintaan on usein suuri. Vanhat ihmiset tarvitsevat pääsääntöisesti terveydenhuollon palveluita enemmän kuin nuoret. Osalla vanhuksista varsinainen palveluiden tarveaika on pysynyt lyhyenä, mutta monella tarve saada apua on pitkittynyt. Pidentynyt elinikä on tuonut pitkittynyttä sairastelua, ei lisää terveyttä. Terveysasemalta kysytään entistä enemmän palveluita.

Erikoissairaanhoidosta on siirretty tehtäviä perustervey­denhuoltoon. Tämä on kustannusten hallinnan ja resurs­sien järkevän käytön näkökulmasta monesti mielekästä. Re­surs­sit eivät kuitenkaan ole siirtyneet perusterveydenhuoltoon tehtävien mukana. Erikoissairaanhoidon mittakaavassa on usein kyse selkeistä perusjutuista, mutta terveysaseman voima­varoilla kyseiset ongelmat voivat olla varsin suuritöisiä. Terveysaseman palveluiden kysyntä lisääntyy.

Kuntalaisten kynnys hakeutua terveydenhuollon piiriin on laskenut. Ihmisten tietämys mahdollisista diagnooseista ja niiden hoitovaihtoehdoista on lisääntynyt muun muassa tohtori Googlen ansiosta. Erilaisiin oireisiin halutaan helpotusta aiempaa enemmän, ja hoitoja on myös aiempaa enemmän tarjolla. Työelämän vaatimukset ovat lisääntyneet. Monella iäkkäällä on aktiivinen ote elämään, ja he haluavat olla hyvässä kunnossa esimerkiksi harrastusten vuoksi. Terveysaseman hoidon kysyntä lisääntyy.

Yhteyden saaminen terveysasemalle on tehty helpoksi. Mikäli kuntalainen osaa käyttää sähköisiä yhteydenottokeinoja, esimerkiksi netissä lähetettyä viestiä, yhteydenotto onnistuu ja siihen vastataan. Aikaisemmin moni kyllästyi yrityksiin ottaa yhteyttä puhelimella ja hoiti itsensä yksityispuolella tai jätti asian hoitamatta. Kuntalaiset haluavat edelleen saada yhteyden terveydenhuoltoon puhelimitse, ja terveysasemien hoitajien työajasta iso osa menee soittoihin vastaamiseen. On hyvä, että on tullut uusia yhteydenottotapoja. Yhteydenoton perusterveydenhuoltoon pitää olla helppoa. Täytyisi kuitenkin olla myös resursseja vastata hoidon kysyntään. Osa potilaista ottaa yhteyttä hädissään monen kanavan kautta, ja tämä hankaloittaa hoitoa. Olisi keskusteltava, mitkä kaikki asiat kuuluvat julkisen terveydenhuollon hoidettaviksi. Terveysasemien hoidon kysyntä lisääntyy.

Hoidon saatavuuden ongelmiin ei ole vain yhtä ratkaisua. Kikkailu erilaisten tiimimallien kanssa ei yksinään ratkaise asiaa. Tarvitaan lisäresursseja. Tarvitaan hoidon jatkuvuuden parantamista monella eri tavalla, joista yksi on kokeneiden ammattilaisten viihtyminen työssään perusterveydenhuol­los­sa. Tarvitaan myös priorisointia. Olin ajatellut, että se aloitet­taisiin erikoissairaanhoidon harvinaisista, superkalliis­ta hoidoista, mutta priorisointia tarvitaan myös perus­tervey­denhuollossa. Tällä hetkellä se hoidetaan laittamalla poti­laita jonoon ja olemalla vastaamatta puhelimeen. Nämä ovat huonoja keinoja ja mahdollisesti lisäävät kustannuksia. Toivottavasti tulevista hyvinvointialueiden valtuustoista löytyy viisautta perusterveydenhuollon saatavuuden parantamiseksi.

Tero Harjuntausta