Lääketieteen opiskelijoita on tarpeeksi

TAMMIKUUSSA Lääkäripäivien avajaisissa pidetään aina linjapuheita seuraavalle vuodelle.

Liiton puheenjohtajan puheenvuoron lisäksi siellä puhuu usein ministeri. Tänä vuonna puhujana oli opetusministeri Anders Adlercreutz.

Puheensa loppuosassa ministeri Adlercreutz puhui lääkärien koulutusmääristä. Hänen mukaansa Suomessa on tuhansien lääkärien krooninen vaje ja aloituspaikkojen noston tarve olisi jopa 300–500 paikkaa. Esitetty määrä vastaa yhtä tiedekuntaa.

Lukujen lähteenä lienee THL:n Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen ennakointi -raportin (SOTEHEN) arvio sosiaali- ja tervey­den­huollon henkilöstö- ja koulutustarpeista. Va­litettavasti raportin luvut perustuvat osin vir­heellisiin tietoihin ja tulkintoihin.

Lääkäreitä valmistuu nykyään vuosittain huomattavasti suurempi määrä kuin mitä raportissa on laskelmien pohjana käytetty. Lukema on tällä hetkellä noin 850 vuodessa, kun raportissa arvioidaan määräksi 700. Lisäksi viimeisimmät lisäyk­set sisäänottomäärissä eivät ole vielä näissä luvuissa mukana.

Todellisuudessa lääkärimäärä kasvaa tällä hetkellä joka vuosi, vaikka paljon puhutaan eläkkeelle jäävien suuresta määrästä. Moni meistä vanhemmista kollegoista jatkaa työtekoa vielä eläkeiän täyttymisen jälkeenkin.

Mielipiteeni on, että lääkäreitä on tarpeeksi. Kyse on enemmänkin siitä, että liian raskas työn­kuva ajaa monia osa-aikaiseksi tai hakeutumaan pois julkisen sektorin ”suolakaivoksista”. Resurssi allokoituu ei-toivotulla tavalla, ja tämä näkyy potilaille huonona saatavuutena.

Laskelmissa ei ole myöskään huomioitu ”kuu­detta tiedekuntaa” eli ulkomailla opiskele­via suomalaisia. Kela maksaa heille opintotu­kea, ja saajien määrä kasvaa joka vuosi. Näitä opis­kelijoita on arvioitu olevan yhteensä jo noin 1 100. Vuonna 2024 uusista laillistetuista 1 200 lääkäristä yli kolmannes oli ulkomailla tutkintonsa suorittaneita. Näin ollen työikäisten lääkärien määrä kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana nykyisestä 23 000:sta noin neljällä tuhannella, kun kaikki kollegat huomioidaan.

Tämän kaiken lisäksi raportti laskee työksi myös hammaslääkärien työn, muttei laske sen tekijöiksi hammaslääketieteellisestä valmistuvia. Heidän työpanoksensa siis puuttuu luvuista.

Aiemmin omalääkärimallin toteuttamisen realistista aikataulua mietittäessä päädyttiin vuosilukuun 2030, koska siihen mennessä on valmistunut 1 000 uutta yleislääketieteen erikoislääkäriä. Neljäsosa valmistuneista kertoo halukkuudestaan hakeutua erikoistumaan yleislääketieteeseen.

Emme kaipaa lisää opiskelijoita, vaan 1 000:tta virkaa lisää näille uusille erikoislääkäreille. Lisäksi tarvitsemme tarpeeksi paikkoja harjoitella tulevaa työtä niin kandiopetuksessa, amanuenssina kuin vastavalmistuneena kokeneen yleislääkärin ohjauksessa. Etenkin ulkomailta Suomeen tuleville kollegoille tulisi suunnitella systemaattisempaa koulutusta sekä perehdytys­tä Suomen terveydenhuoltojärjestelmään, työkulttuuriin ja -tapoihin. Heille pitäisi antaa myös mahdollisuus tehdä amanuenssuureja sekä opetetella lääketieteellistä suomen kieltä.

Tällä hetkellä moni muutosohjelma vaikuttaa välillisesti siihen, että amanuenssien ja kandiopetuksen paikat vähenevät. Lääkärin työhön ei opi etänä tai diginä, vaan kasvokkain senio­ri­tuen avulla. Nykyiset muutokset johtavat työskentelytapoihin, joissa ei voi ohjata kunnolla.

NLY, SML, SELY ja GPF ovat laatineet kannanoton liittyen yllä mainit­tuun ministerin Lää­käripäivien puheeseen. Otam­me yh­distyksinä yhdessä vahvasti kantaa siihen, että koulutusmäärien lisäysten tulee perustua paikkansa pitävään arvioon todellisesta työvoimatarpeesta. Virheellisen tilannekuvan perusteella koulutusmäärien lisääminen on vastuutonta ja yhteiskunnalle kallista. Lisääntyvät koulutusmäärät vaativat myös lisäresurssia, ja edeltävät puutteet tulee korjata ennen uusia lisäyksiä.

Toivottavasti kannanottomme saa julkisuutta ja havaitsemamme epäkohdat huomioidaan päätöksen teossa.

Jaana Puhakka, puheenjohtaja, Suomen yleislääkärit ry