Poimintoja STM:n Sote2040-visiosta
OLEMME vihdoin tilanteessa, jossa päättäjät ja toimijat ovat yksimielisiä siitä, että omalääkärijärjestelmän toteuttaminen on mahdollista. Muutos on iso, ja sen voi jakaa osiin, joita voi toteuttaa yksitellen tai yhtä aikaa oman alueen resurssit ja olosuhteet huomioiden.
Tästä kuulimme STM:n seminaarissa lokakuun lopulla. Samassa tilaisuudessa puhuneen kollega Waltteri Tuompon hieno alustus mittaamisesta on luettavissa sivulta 32.
Yksimielisyyttä alkaa olla myös siitä, ettei sosiaali-ja terveydenhuoltoa voi kehittää yhden hallituksen päätöksin, vaan kehitystyö tarvitsee pitkäjänteisyyttä, parlamentaarista yli hallituskausien kestävää suunnittelua, seurantaa ja toteutusta. Lisäksi hyvinvointialueille tarvitaan työrauhaa ja resursseja toteuttaa vaadittavat muutokset. Omalääkärijärjestelmää kannattavat jo kaikki, tosin rakkaalla lapsella on monta nimeä ja useita erilaisia toteuttamistapoja.
Tuorein ulostulo on STM:n Sote2040-visio sekä julkaisu Sote-2040 polkuja tulevaisuuteen (1). Seuraavassa muutamia perusterveydenhuoltoa koskettavia poimintoja kyseisestä esseejulkaisusta:
Omalääkäri-perhelääkärijärjestelmä on toteutettavissa. Kustannusvaikuttavuus nousee muutoksen mukana, ja siitä tulevat taloudelliset kannustimet. Muutos onnistuu organisoimalla sotepalvelujen ydinprosessit ammatillisen tietämyksen perusteella. Tämä edellyttää entistä laajemman päätösvallan siirtämistä toimintayksiköille. Tällä hetkellä poliittinen ohjaus korostuu liikaa, samoin paikallisiin yksityiskohtiin puuttuva taloudellinen ohjaus. Viranhaltijoiden autonomiaa tulisi kunnioittaa ja sallia paikallisten olosuhteiden huomioiminen.
Painotuksen tulee olla pitkäaikaisesti sairaiden potilaiden hoitojärjestelyissä. Moniammatillisten tiimien tulee koordinoida moniongelmaisten potilaiden hoitoa. Lisäksi kustannuksiin vaikuttavina tekijöinä tulee huomioida ennaltaehkäisyn tarve. Kansalaiset tulee demokratian nimissä ottaa mukaan päätöksentekoon paikallisella tasolla.
"Keskiössä on luottamuksen palauttaminen kansallisesti ohjattavaan palvelujärjestelmään."
Kustannussäästöt toteutuvat, kun ammattihenkilöt toteuttavat tieteelliseen näyttöön pohjautuvia hoitostrategioita. Professio pystyy ratkaisemaan myös ongelmia, joiden ratkaisut eivät noudata hoitosuosituksia. Lääkärikunta pystyy käyttämään ongelmatilanteissa harkintaa ja ammatillista arviota sekä tekemään tieteelliseen näyttöön perustuvia ratkaisuja. Tehokkaimmin kustannussäästöjä saadaan siis ammattihenkilöiden päätöksin. Onnistuakseen sote-uudistus tarvitsee tarpeeksi liikkumavaraa budjetissa sekä päätösvaltaa alueellisesti. Luottamuksen avulla voidaan harkintavaltaa jakaa asiantuntijoille, jotka käyttävät ammatillista osaamistaan potilaan parhaaksi.
Visiona vuoteen 2040 asti STM kuvaa parlamentaarisen, universaalin ja pääosin verovaroin tuotetun järjestelmän. Keskiössä on luottamuksen palauttaminen kansallisesti ohjattavaan palvelujärjestelmään. Kysyntä ja tarjonta kohtaavat, ja tarjonta ohjataan vastaamaan väestön tarpeita, jolloin muodostuu kansallisesti vaikuttava yhdenvertainen palvelujärjestelmä.
Priorisoinnin mittarina toimii hyvinvointi kokonaisuutena, eivät yksittäiset suoritteet. Politiikan roolia vähennetään, ja tilalle tulevat kansalaiset ja asiantuntijat.
Markkinaehtoisten toimijoiden kannustimien on kohdattava hyvinvointivaltion intressit. Ne on rakennettava ilman valuvikoja ja porsaanreikiä. Hoidon rajausten tulee olla läpinäkyviä. Hoitoteknologiaa tulee arvioida kriittisesti.
Tärkeintä olisi saada BKT nousuun ja sitä kautta lisää resursseja terveydenhuoltoon. Perusterveydenhuollon osuuden BKT:sta tulisi nousta vähintään takaisin 20%:een (nyt 14%). Nykyinen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon epätasapaino kiihdyttää kustannusten nousua. Kustannusten hallinnassa tulee hyödyntää paikallista harkintaa potilaiden tarpeet ja olosuhteet huomioiden. Painotuksen tulee olla perusterveydenhuollossa ja vallan ammattilaisilla. Kustannusvaikuttavasta toiminnasta ja tuloksekkaasta työstä tulee palkita.
Isoja asioita. Keskustelua kaivataan ennen eduskuntavaalilupausten alkua – ja yhteisiä suuntaviivoja ja toivoa perusterveydenhuollon roolin vahvistamisesta omalääkärijärjestelmän avulla. Meidän kaikkien hyväksi.
Jaana Puhakka, puheenjohtaja, Suomen yleislääkärit ry
