Poimintoja STM:n Sote2040-visiosta

OLEMME vihdoin tilanteessa, jossa päättäjät ja toimijat ovat yksimielisiä siitä, että omalääkärijärjestelmän toteuttaminen on mahdollista. Muutos on iso, ja sen voi jakaa osiin, joita voi toteuttaa yksitellen tai yhtä aikaa oman alueen resurssit ja olosuhteet huomioiden.

Tästä kuulimme STM:n seminaarissa loka­kuun lopulla. Samassa tilai­suudessa puhuneen kollega Waltteri Tuompon hieno alustus mittaamisesta on luettavissa sivulta 32.

Yksimielisyyttä alkaa olla myös siitä, ettei sosiaali-ja terveydenhuoltoa voi kehittää yhden hallituksen päätöksin, vaan kehitystyö tarvitsee pitkäjänteisyyttä, parlamentaarista yli hallituskausien kestävää suunnittelua, seurantaa ja toteutusta. Lisäksi hyvinvointialueille tarvitaan työrauhaa ja resursseja toteuttaa vaadittavat muutokset. Omalääkärijärjestelmää kannattavat jo kaikki, tosin rakkaalla lapsella on monta nimeä ja useita erilaisia toteuttamistapoja.

Tuorein ulostulo on STM:n Sote2040-visio sekä julkaisu Sote-2040 polkuja tulevaisuuteen (1). Seuraavassa muutamia perusterveydenhuoltoa koskettavia poimintoja kyseisestä esseejulkaisusta:

Omalääkäri-perhelääkärijärjestelmä on toteutettavissa. Kustannusvaikuttavuus nousee muutoksen mukana, ja siitä tulevat taloudelliset kannustimet. Muutos onnistuu organisoimalla sotepalvelujen ydinprosessit ammatillisen tietä­myksen perusteella. Tämä edellyttää entistä laajemman päätösvallan siirtämistä toimintayksiköille. Tällä hetkellä poliittinen ohjaus korostuu liikaa, samoin paikallisiin yksityiskohtiin puuttuva taloudellinen ohjaus. Viranhaltijoiden autonomiaa tulisi kunnioittaa ja sallia paikallisten olosuhteiden huomioiminen.

Painotuksen tulee olla pitkäaikaisesti sairaiden potilaiden hoitojärjestelyissä. Mo­ni­am­matillisten tiimien tulee koordinoida moni­ongel­maisten potilaiden hoitoa. Lisäksi kustannuksiin vaikuttavina tekijöinä tulee huomi­oida ennaltaehkäisyn tarve. Kansalaiset tulee demokratian nimissä ottaa mukaan päätöksentekoon paikallisella tasolla.

Kustannussäästöt toteutuvat, kun ammattihenkilöt toteuttavat tieteelliseen näyttöön poh­jautuvia hoitostrategioita. Professio pystyy ratkaisemaan myös ongelmia, joiden ratkaisut eivät noudata hoitosuosituksia. Lääkärikunta pystyy käyttämään ongelmatilanteissa harkintaa ja ammatillista arviota sekä tekemään tieteelliseen näyttöön perustuvia ratkaisuja. Tehokkaimmin kustannussäästöjä saadaan siis ammattihenkilöiden päätöksin. Onnis­tuakseen sote-uudistus tarvitsee tarpeeksi liikkumavaraa budjetissa sekä päätösvaltaa alueellisesti. Luotta­muk­sen avulla voidaan harkinta­valtaa ja­kaa asiantuntijoille, jotka käyttävät ammatillista osaamistaan potilaan parhaaksi.

Visio­na vuoteen 2040 asti STM ku­vaa par­la­men­taarisen, universaalin ja pääosin verovaroin tuotetun järjestelmän. Keskiössä on luotta­muksen palauttaminen kansallisesti ohjattavaan palvelujärjestelmään. Kysyntä ja tarjonta kohtaavat, ja tarjonta ohjataan vas­taamaan väestön tarpeita, jolloin muodostuu kan­sallisesti vaikuttava yhdenvertainen palvelujärjestelmä.

Priorisoinnin mittarina toimii hyvinvointi kokonaisuutena, eivät yksittäiset suoritteet. Po­li­tiikan roolia vähennetään, ja tilalle tulevat kansalaiset ja asiantuntijat.

Markkinaehtoisten toimijoiden kannusti­mien on kohdattava hyvinvointivaltion intressit. Ne on rakennettava ilman valuvikoja ja porsaanreikiä. Hoidon rajausten tulee olla läpinäkyviä. Hoitoteknologiaa tulee arvioida kriittisesti.

Tärkeintä olisi saada BKT nousuun ja sitä kautta lisää resursseja terveydenhuoltoon. Perusterveydenhuollon osuuden BKT:sta tulisi nousta vähintään takaisin 20%:een (nyt 14%). Nykyinen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon epätasapaino kiihdyttää kustannus­ten nousua. Kustannusten hallinnassa tulee hyö­dyntää paikallista harkintaa potilaiden tarpeet ja olosuhteet huomioiden. Painotuksen tulee olla perusterveydenhuollossa ja vallan ammattilaisilla. Kustannusvaikuttavasta toiminnasta ja tuloksekkaasta työstä tulee palkita.

Isoja asioita. Keskustelua kaivataan ennen eduskuntavaalilupausten alkua – ja yhteisiä suuntaviivoja ja toivoa perusterveydenhuollon roolin vahvistamisesta omalääkärijärjestelmän avulla. Meidän kaikkien hyväksi.

1 https://urly.fi/3Y6K

Jaana Puhakka, puheenjohtaja, Suomen yleislääkärit ry