Haluamme lääkelistan!

30.09.2021

Tämä sarja Eila Kujansuun kirjeitä toimitukselle on ilmestynyt tänä vuonna Yleislääkäri-lehdessä. Yhdistys pitää asiaa tärkeänä.

Valtakunnan yhteinen lääkelista luvattiin jo vuosia sitten. Erilaisia alueellisia tai ohjelmaan sidottuja yrityksiä on meneillään, mutta yhteinen kaikille näkyvä lista näyttäisi viipyvän – vieläkin.

Jo syntymästään lähtien eReseptillä on ollut muutama raskauttava ongelma. Re­septikeskusohjelma tun­nistaa eri pakkauskoot ja eri ker­ralla kirjoitetut uudet reseptit eri resepteiksi, kuten ne ovatkin, mutta lääkkeitä paljon käyttävien listat ovat niin sekavia, että järkevä vuosilääkkeiden uu­sinta on muuttunut mahdottomaksi. Lääkkeet tulevat uusintaan sekavasti eri aikoina, erilaiset pakkauskoot aiheut­tavat ongelmia, ja listaa pidentämään jäävät myös tilapäiset ja kuuriluontoiset lääkkeet. Uusintojen esikäsittelijät ovat kiireisiä tai eivät pysty järkevöittämään uu­sin­ta­pyyntöjä. Uusintaan tulee myös lääkkeitä, joita listalla jo on uusittuna. Oma­lääkärimallin tuhoaminen on aiheutta­nut monin paikoin sen, ettei uusintaa suo­rittava lääkäri tunne kyseistä potilas­ta. Samaan suuntaan vaikuttaa etälääkä­ri­uusinta. Turha uusinta lisää ruuh­kia, ja korona on hoitanut loppuparantelun. Ys­tävälläni kului kaksi päivää saada uusintaan viety, seuraavana päivänä loppuva diabeteslääke, joka oli uusijoilta unohtunut.

Tieto lääkityksessä tapahtuvista muu­toksista välittyy huonosti eri toi­mi­joi­den kesken, jos potilas ei muista niistä kertoa. Moni yleislääkäri turhautu­u, kun sairaala katsoo lääkeluettelon edellisen sairaalakäynnin luet­telosta. Näin avoterveydenhuollossa tehdyt muutokset jäävät toistuvasti huomiotta. Sairaalan kanssa emme halua kil­pailla, käytämme sieltä määrättyjä lääk­keitä täsmälleen, mutta joskus tilanne ehtii toimenpiteitä vaativasti muuttua sairaalakäyntien välissä.

Ainoa ratkaisu on yhteinen lääkelis­ta Reseptikeskukseen e-reseptin tilalle tai oheen. Toteutuksesta voinee vasta­ta THL, Kela, Kanta-arkisto tai jo­ku muu. Lääkelistaan pitää olla pääsy eReseptin tapaan kaikilla toimijoilla ja niin, että potilaan kertomukseen avau­tuva lää­keosio päivittää keskuksesta automaat­tisesti tar­kasteluun viimei­sim­män lääke­listan. Py­syväislääkkeet lis­talla olkoot määrä­tyt toistaiseksi, listal­le laitto olkoon se määräys (vaa­tinee lain­sää­dännöllisiä muu­toksia, mutta tur­hem­piakin laki­muu­tok­sia on teh­ty). Py­sy­västi käytössä ole­vien lääkkei­den re­sep­teistä ja nii­den uu­sin­noista voidaan luo­pua, virallinen lää­kelista voi pal­vel­la myös virallisena lääke­määräyk­senä, jos lain­säädännölliset muu­tokset ha­lu­taan teh­dä. Saman listan pitää näkyä sekä eri­koissairaanhoidossa että perus­ter­vey­den­huol­lossa.

Kun lääkelista on valmis, apteekki voi hoitaa sopivat pakkauskoot ja määrät potilaalle. Apteekki on ollut halukas auttamaan lääkehoidon kehittämisessä. Tässä heille avautuisi iso ja lääkärin työtä paljon vähentävä työsarka.

Jokainen potilaskertomusjärjestelmä voi lääkelistan kopioitumisen jälkeen suo­rittaa toimenpiteet sille ominaisella tavalla, mutta lopputulos tallentukoon taas automaattisesti yhteiselle lääkelistalle, jos pysyvään lääkitykseen on tehty muutoksia.

Erikseen voidaan keskustella, mitkä kaikki lääkkeet pysyvälle listalle laitetaan. Perässä voi olla myös tarvitta­va lääkitys ja sen perässä satunnaiset lääk­keet sovittuine käyttöaikoineen. Voi­si toimia myös niin, että nykyinen Reseptikeskuksen lääkenäkymä muutetaan tarvittavien ja tilapäisten lääkkeiden osastoksi ja rinnalle luodaan joka käyn­nillä päivittyvä pysy­vien lääkkeiden lista.

Ratkaisu on kustannustehokkaampi, selvempi ja kaikille toimijoille avoin.
Jokaisen lääkkeitä käyttävän kannattaa joskus käydä lääkärin vastaanotol­la, sopivasta rytmistä voidaan sopia. Po­tilas, sairaanhoitaja, farmaseutti tai lää­käri voisi milloin tahansa pyytää lääkärin vastaanotolla tapahtuvaa lääkityksen tarkistusta. Suurin osa uusinnoista on rutiinijuttuja, ja niiden pois jäänti jättää tilaa ongelmien selvittelylle.

Kaikkein eniten hyötyy potilas. Myös järjestelmän kustannusvastaavien luu­lisi olevan kiinnostuneita siitä, mihin henkilökunnan työaikaa käytetään.

Nykyisenä IT-aikana on sietämätöntä, että hoitotilanteessa sen paremmin terveydenhuollon ammattilaisella kuin muistamattomalla potilaallakaan ei ole käsitystä siitä, mikä on potilaan oikea, reaaliaikainen lääkitys.

Kun meillä on e-resepti, kiitos siitä, pitäisi sen vierellä olla myös lista ainakin säännöllisesti käytössä olevista lääkkeistä. Kaikki hyötyisivät, ja tähän tietotekniikka kyllä taipuu. Pitäisi saada myös tahtotila ja lainsäädäntö taipumaan.

Terveydenhuollon ammattilaisten suuntaan lisävaatimus olisi listan päivittäminen aina, kun uusia lääkkeitä kirjoitetaan. Ohjelmistot ovat muutetta­vissa niin, etteivät ne päästä pois tilanteesta ennen kuin kannanotto on tehty. Tärkeintä olisi jokaisen pysyvän muutoksen näkyminen myös kaikille seuraaville toimijoille. Täysi hyöty saataisiin, jos jokaista potilaskertomusta avattaes­sa ohjelma itse kävisi heti hakemassa resep­tikeskuksesta/lääkelistakeskuksesta oikean, viimeisen tiedon. Tämän ominaisuuden ohjelmistokehittäjät joutuvat jokaiseen ohjelmaan tosin tekemään. Hinta kannattaisi silti maksaa. Työaikaa säästyisi monissa kohdin, kun uusien ohjelmistojen vaatimia ikuisia lääkelistojen jopa manuaalisia päivityksiä ei enää tarvitsisi missään tehdä.

Pakettipolitiikka voidaankin sitten jättää apteekin huoleksi, kun lääkelista on oikein. On turhaa kysellä lääkäriltä edes kerran vuodessa, saako säännöllisessä käytössä olevan, hyvin sopivan verenpainelääkkeen uusia. Apteekin ammattilainen voi toimittaa Kelan ohjeistuksen mukaisin välein sopivan määrän lääkkeitä, kunnes joku lääkelistaa muuttaa. Turvallisuuden takaamiseksi potilas, apteekki, sairaanhoitaja tai lääkäri voi missä kontaktissa tahansa pyytää uuden lääkelista-arvion tapahtuvaksi vastaanotolla.

Eläkeläisenä näkökulmani alkaa yhä enemmän olla potilaan. Kun viimeaikaisten tietojen mukaan huijaritkin saavat tietomme, ei meitä itseämme enää tarvitse liialla tietosuojalla suojella, vaan myös hoitomme vaatimat alkeellisimmat tiedot pitäisi mahdollisimman pian voida päivittää niin, että ne ovat käytössä heti niitä tarvittaessa.

Liitän iltarukoukseen: Antakaa meille meidän lääkelistamme.

PS. Jotta tuntumani tämän hetkisiin tapahtumiin säilyisi, kirjoittaisitko minulle kuulumisia, miten lääkeasiat työssäsi tänä päivänä sujuvat: eila.kujansuu@pp.inet.fi

E-reseptin oheen olisi kiireesti saatava valtakunnallinen kaikille toimijoille näkyvä ajantasainen lääkelista potilaan jatkuvassa käytössä olevista lääkkeistä. Tarkemmin tämä on esitelty kirjeessäni toimitukselle (Yleislääkäri 8/2020).

E-reseptin myötä sekavaksi muuttuneesta lääkkeiden uusintamenettelys­tä on tullut kaoottinen painajainen. Kukaan systeemin kehittäjä ei varmasti tällaista tarkoittanut. Päättäjät eivät käsitä, minkä mielipuolisen reseptinuusin­tamörön kanssa koko terveydenhuolto kamppailee ja tuhlaa kalliita resurssejaan.

Tilanne olisi toinen, jos olisi valta­kunnallinen lääkelista kuten nyt e-re­septi.
Potilaana hyötyisin, kun jokainen terveydenhuollon ammattilainen koneensa avatessaan saisi näkymän käytös­säni olevaan lääkitykseen. Jos hoitoti­lan­teessa tulisi lääkemuutoksia, ne päi­vittyisivät saman tien kaikkien toimi­joiden nähtäville. Lääkärin tehtäväksi jäisi lääkelistan ajan tasalla pitäminen, reseptejä ei enää tarvitsisi kirjoittaa eikä uusia. Pakkausmäärät voisi jättää apteekin huoleksi.

Apteekki tekee tällä hetkellä kiitettävää salapoliisityötä, mikä lääkitys nyt juuri pitäisi olla käytössä, ja muis­tut­telee potilasta uusinnoista. Siel­lä­kin hel­pottaisi, jos olisi olemassa sel­vää tietoa, mikä lääkityksen pitäisi olla. Apteekkilaisten kullanarvoinen apu tulisi edelleen tarpeeseen, kun heille voi­taisiin jättää pakkausten päättäminen ja lääkityksen jatkaminen muuttumattomana, kunnes lääkäri sitä muuttaa. Turvallisuuden vuoksi milloin tahansa potilas, apteekki, hoitaja tai lääkäri voisi pyytää lääkärin arviota asiassa.

Hoitaja välttyisi paljolta turhalta välitystyöltä, kun nykyistä lääkkeiden massiivista uusimisrumbaa ei tarvitsisi ylläpitää.

Lääkärin aika säästyisi oikeiden ongelmien pohdintaan, ei tarvitsisi kahlata turhauttavassa rutiiniuusintojen suossa.

Ambulanssi näkisi heti nettiyhtey­den reseptikeskukseen/lääkelistakeskukseen saatuaan, mikä on potilaan nykylääkitys. Ensiapu olisi aina perillä lääkitystilanteesta.

Sairaalassa on tärkeää tietää myös, mitä avohoidossa tai toisessa sairaalas­sa on viimeksi potilaalle määrätty. Ny­kyisellään nämä tiedot viivästyvät, jos potilas ei osaa kertoa ja määrättyjen lääkkeiden lista Reseptikeskuksessa on pitkä.

Yhteiskunta hyötyisi suuresti, kun turha resurssien käyttö monessa portaas­sa jäisi pois. Jonkun kannattaisi las­kea tämä säästö, sillä kustantaa tietotek­niikkamuutokset kyllä.

Potilaana välttyisin turhalta lääkeuusintakyykytykseltä silloin, kun lääkkeen tarve on selvä ja pysyvä.

Sähköinen lääkkeenmääräys on tullut pysyvästi ja hyvä niin. Sähköinen lääkkeenmääräys on pilannut vuosireseptit, huono niin.

Ahkera lääkäri saattoi aikaisemmin käyttää potilaillaan ajantasaisia vuosireseptejä, jotka vuosikäynnillä päivitettiin. Sähköinen resepti sen mahdollisuuden vei. Edes yrittämällä vuosireseptit eivät enää pysy samaan aikaan uusinnassa olevina. Joku väistämättä tuo vahingossa tai muuten innokkuuttaan reseptin tai pari uusintaan ennen aikojaan. Apteekki ei aina ihmettele uusinta­pyyntöä. Kiireinen reseptihoitaja katsoo vain määränneen lääkärin ja ohjaa uusintapyynnön hänelle. Lääkäri uusii ruuhkasta suurimman osan kyselemättä aikapulan vuoksi. Jos hän kiinnostuu asiasta, turhautuminen on varmaa: edellisellä reseptillä oli vielä puolen vuoden lääkkeet ottamatta ja pari muutakin vuosireseptiä on jo ehditty päivystyskäynnillä tai jossain uudistaa, ja kaikki päättyvät nyt eri aikaan. Uuden mausteen soppaan tuo, kun potilas itse saa laittaa lääkkeestä uusintapyynnön järjestelmään.

Toisaalta järjestelmä on myös sikäli yksinkertainen, että jokaisen uuden saman aineen reseptin se katsoo eri lääkkeeksi. Näin saattaa potilaalla samaan aikaan olla ikään kuin käytössä Amlodipin 5 mg XXX 1x1, Amlodipin 5 mg C 1x1 ja ehkä vielä toisen lääkärin resepti Amlodipin 5 mg C 1x1.

Juristit ovat kuulemma sitä mieltä, että apteekissa on edelleen sähköinen asiakirja nimeltä resepti. Järjestelmää on ymmärrettävästi vaikea muuttaa, mutta jospa silti muutettaisiin.

Ongelmista päästäisiin, jos pysyvät lääkkeet olisivat voimassa toistaiseksi. Emme tarvitse asiakirjaa nimeltä resepti mihinkään. Tarvitsemme vain sähköisen tiedon: nämä ovat käytössä. Farmaseutti voisi hyvin potilaan kanssa apteekissa katsoa, mitä pitää milloinkin ostaa ja antaa sopivan pakkauskoon. Jos jonkun lääkkeen suhteen olisi epäiltävissä ongelmaa, potilas, farmaseutti, hoitaja tai lääkäri voisi milloin tahansa asiaa käsitellessään todeta, että nyt tarvitaan hoitavan lääkärin uudelleenarvio. Olisi myös toivottavaa, että useita lääkkeitä käyttävä potilas edelleen kävisi keskustelun kokonaishoidostaan 1–2 vuoden välein lääkärinsä kanssa. Tällä lääkkeenmääräämisen järkeistämisellä siihen taitaisi olla aikaakin.

Eila Kujansuu, yleislääketieteen erikoislääkäri

24.11.2021Lehden uusimmat kolumnit
29.10.2021Valtuuskuntavaalien tulos
04.10.2021Yleislääkärien Sydänäänet -podcast
30.09.2021Haluamme lääkelistan!
17.03.2021Yhdistyksen vuosikokous 28.5.
07.01.2021Lääkärijärjestöt: Ilmastokriisi on terveyskriisi, joka koskee myös suomalaisia
08.12.2020Ministeri Kiurun puhe Yleislääkäripäivillä
07.12.2020Puheenjohtaja Jaana Puhakan puhe Yleislääkäripäivillä
29.09.2020Yleislääkäripäivien ilmoittautuminen on alkanut
26.09.2020GPF 100 vuotta tänään!

Siirry arkistoon »